Edarivaalit opiskelijademokratian haudalla

Kun edustajistovaaliehdokkailta tai edustajiston nykyisiltä jäseniltä tiedustellaan, tulisiko Tamy tuoda lähemmäs opiskelijoita, on vastaus yleensä myönteinen.

Huolimatta koko kansan ylväästä sitoutumisesta uudistuksiin, konkreettisia toimenpiteitä kuitenkin on ollut huomattavan vähän. Edustajistovaalien vaalisääntöön on kyllä tehty korjauksia, mutta yksittäisten ehdokkaiden mielipiteiden mittaamisen sijaan vaalisääntö suosii edelleen massiivisia vaalirenkaita ja kaveripohjaista äänten saalistusta.

Yliopistojen edustajistoilla onkin hälyttävän paljon yhtäläisyyksiä toisen ylvään demokraattisen organisaation kanssa. Nimittäin nuorisovaltuustojen. Molempien edustajat valitaan vaaleissa, joiden äänestysprosentit pyörivät kolmenkymmenen liepeillä ja joissa läpimenoon riittää kavereiden masinoiminen uurnille.

Molemmat toimivat laajemman organisaation yhteydessä: ylioppilaskuntien edustajistot symbioosissa yliopiston kanssa ja nuorisovaltuustot suhteessa kaupunkiin tai kuntaan. Molemmilla on vaikeuksia saada jäsenistö ymmärtämään, mitä ne todella tekevät.

Nykytilannetta voitaneen tulkita joko opiskelijademokratian taantumisena nuorisovaltuustojen tasolle tai nuorisodemokratian kirimisestä jämähtäneen opiskelijademokratian rinnalle. Oli tulkinta kumpi tahansa, selvää on ainakin se, ettei nykymeno voi jatkua.

Tamyn jäsenistöä ei voida enää kohdella passiivisena toiminnan kohteena, jolle vain ilmoitetaan edustajiston kulloinenkin päätös. Opiskelijoille on myönnettävä oikeus tehdä edustajistolle aloitteita, esimerkiksi keräämällä esitykselleen tietty määrä allekirjoittajia. Edustajiston kokoukset on laitettava nettiin. Tamyn tärkeimmät linjapaperit ja strategiat on avattava opiskelijoiden kommenteille ennen niiden hyväksymistä edustajistossa. Edustajistovaalien äänestyspäiviä on lisättävä ja massiiviset, epämääräiset vaalirenkaat on kiellettävä. Ylioppilaskuntien on aika kasvaa.

Joel Linnainmäki

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (8)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Johanna Roihuvuo (28.10.11, kello 2:53)
Joel, allekirjoitan monia mielipidekirjoituksesi asioita, mutta vaalirenkaisiin kohdistuvaa vihamielisyyttä en hahmota. Kiinnostuksesta kysyisin, mikä vaalirenkaissa on epämääräistä? Lisäksi nykyiset säännöt mahdollistavat kyllä vaalirenkaiden käytön, mutta miten ne suosivat niitä?
Tiina Heikkilä (28.10.11, kello 10:40)
Viitannee Kuplan ideologiseen hajanaisuuteen, joka onkin ongelma. On vaalimetamaattinen fakta, että ääni menee renkaalle ja silloin kun vaalirengas on riittävän epämääräinen, tulee tukeneeksi mitä sattuu ajattelua. Mä loikkasin Kuplasta Vivaan välttääkseni sen, että ääneni auttavat jotakuta, joka on täysin eri linjoilla. Kun katsoo Kuplan vaalikonevastauksia, hajonta on suurta, etenkin nyt kun Vapaaboomarit ovat messissä. En tiedä, onko kieltäminen ratkaisu kuitenkaan.

Ja kyllä Tamyn linjapaperit sun muut ovat avoimia kommenteille ennen edarin käsittelyä. Ongelma on vaan, että tiedotus ei tavoita ihmisiä.
que? (29.10.11, kello 20:09)
Onko linjapapereiden kommentoinnille avoimuus vähän samantyyppistä kuin uuden hyperavaruuspikareitin suunnitelmien näytilläolo Linnunradan hyperavaruuden suunnnittelutoimiston paikalliskonttorissa Alfa Centaurissa (Adams 1979: 31)?

Kannatan Joelin visioita yliopistodemokratian ajanmukaistamisesta, mahdollisimman paljon suoraa vaikuttamista (esim. sitovia jäsenäänestyksiä) vaikkakin se ikävästi söis pikkupoliitikkojen valtaa edarissa. Kuitenkin teknisesti näinä tietojärjestelmien aikoina noi hommat olis helppo toteuttaa. Viimeaikaiset äänestysprosentit kertoo karua kieltään nykytouhun arvostuksesta.
Saint-Just (30.10.11, kello 0:21)
Äänestysprosentit kertovat karua kieltään pikemminkin keskimääräisen opiskelijan kiinnostuksesta yhteisiä asioita kohtaan. Jatkuvat jäsenäänestykset ja muut populistiset tempaukset "pikkupoliitikkojen" vallan nakertamiseksi olisivat omiaan tekemään päätöksenteosta nykyistäkin tempoilevampaa ja linjattomampaa.

Suoraa demokratiaa on helppo vaatia, mutta taistelua apatiaa vastaan ei voiteta kätevin hallinnollisin ratkaisuin. Jotta Tamyn jäsenistöä ei kohdeltaisi "passiivisena toiminnan kohteena", tulee sen ottaa aktiivinen toimijan rooli hedelmättömän kritikoinnin sijaan.
Ilkka T. (30.10.11, kello 16:06)
"Mä loikkasin Kuplasta Vivaan välttääkseni sen, että ääneni auttavat jotakuta, joka on täysin eri linjoilla. Kun katsoo Kuplan vaalikonevastauksia, hajonta on suurta, etenkin nyt kun Vapaaboomarit ovat messissä."

Ihan samalla lailla se Punaisillakin on. Noin esimerkiksi Tamyn hallituksen jäsen Pieta Hyvärisen (Viva) ja Tamyn edustajiston jäsenen Mikä Leppälän (Tasy) vaalikonevastausten yhteensopivuusprosentti on 54 jota kukaan tuskin näkee kovin korkeana. Demareilta löytyy myös kannatusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksuille josta Vivassa ymmärtääkseni ollaan kovin eri mieltä. Mutta ei anneta tosiasioiden haitata hyvää propagandaa, eihän niin olla ennenkään tehty.

Muuten huomauttaisin että tuo Joelin peräämä aloiteoikeus on olemassa. www.tamy.fi/aloitteen-tek... Kukaan vain ei ole ainakaan minun aikanani sitä käyttänyt.
Joel Linnainmäki (09.11.11, kello 20:06)
Ilkka: Vihreän Vasemmiston jäsenen ja Tampereen sosialidemokraattisen opiskelijayhdistyksen jäsenen vertaaminen ei vielä varsinaisesti kerro samaa tarinaa kuin Suuren Kuplan sisällä olevat poliittiset erot. En myöskään luottaisi siihen, että vaalikonevastaukset oikeasti kertovat paljoa henkilön poliittisista mielipiteistä. Tärkeämpää on katsoa niiden vastausten perusteluja.

Johanna: Tiina Heikkilä avasikin viestini hyvin omassa kommentissaan. Kirjoitukseni alkuperäinen versio sisälsi tarkemman selityksen aiheesta, mutta valitettavasti merkkimäärä tuli ikävästi vastaan.

Saint-Just: Tarkoitus ei ole taistella apatiaa vastaan "kätevin hallinnollisin" keinoin. Suoran demokratian lisääminen on yksi tapa muiden joukossa lisätä opiskelijoiden roolia ylioppilaskunnan päätöksenteossa ja lisätä jokaisen mahdollisuuksia vaikuttaa arkiympäristöönsä. Tämän LISÄKSI tulee toki tehdä paljon muutakin. Olen samaa mieltä siitä, että ylioppilaskunnan tulee ottaa yhteiskunnassa aktiivinen toimijan rooli, mutta sen missä muodossa tämä tapahtuu on vielä jossain määrin auki (Tamyhän vaikuttaa Tampereen kaupungin suuntaan, sekä kansallisella tasolla mm. SYL:issä).
Joel Linnainmäki (09.11.11, kello 20:09)
Tiinalle ja Ilkalle kommentoisin vielä seuraavasti: Hyvä, että nämä oikeudet ovat jo valmiiksi olemassa. Seuraava askel on sitten niistä tiedottaminen ja kynnyksen laskeminen niiden tekemiseksi. Aloitteita ja kommentteja on kerättävä mahdollisimman helposti, esimerkiksi netissä.

Ei ole ihme ettei näitä oikeuksia käytetä kun ei kukaan niistä mitään tiedä. Tässä syy lepää yksinomaan edustajiston ja hallituksen olkapäillä.
Ilkka T. (10.11.11, kello 11:22)
On totta, että aloiteoikeutta ei ole ihan hirveästi mainostettu, mutta olen hyvin skeptinen sen suhteen että aktiivisemmalla tiedottamisella (missä sitä pitäisi tehdä ja miten?) asia muuttuisi. Noin esimerkkinä: ylioppilaskunnan strategiaa pyydettiin kommentoimaan wikiin (sähköinen kommentointi, linkki tekstiin annettu) sen valmisteluaikana eikä sinne tullut ainuttakaan kommenttia jäsenistöltä vaikka asiaa rummutettiin sähköpostilistoilla useampaan otteeseen. Kun jäsenistön aktiivisuus on tätä luokkaa (ja moniin luottamustehtäviin yliopiston hallinnossa saa etsiä väkeä kissojen ja koirien kanssa että joku muukin kuin hallitus tekisi jotain) on ehkä ihan ymmärrettävää, että kaikkien eri osallistumismuotojen mainostamiseen ei jaksa tuhlata muutenkin rajallisia resursseja kun tulos on niiden mainostettujenkin suhteen ollut yhä tyhjän kanssa.