Klassikkoni: Kosmista kauhua

Yhdysvaltalainen Howard Phillips Lovecraft on nykyään arvostettu kulttikirjailija, joka on vaikuttanut lähes kaikkien kauhugenren taiteilijoiden tuotantoon. Elinaikanaan Lovecraft oli kuitenkin tuntematon pulp-kokoelmissa novelleja julkaissut kirjailija, joka kuoli vuonna 1937 vain 46-vuotiaana suolistosyöpään köyhänä, aliravittuna ja kivuista kärsivänä.

Tunnetuin osa kirjailijan tuotannosta on Lovecraftin teemoiltaan toisiinsa liittyvät myöhäiskauden kauhutarinat, jotka muodostivat pohjan Cthulhu-mytologialle ja uudelle kosmisen kauhun alalajille.

Tutustuin Lovecraftin tuotantoon ala-asteikäisenä muutamaa vuotta vanhemman serkkupojan kautta. Aluksi luin novelleja ennen kaikkea seikkailukertomuksina. Ajatus tietomme rajallisuudesta ja kulman takana odottavasta tuntemattomasta kutkutti nuoren tutkimusmatkaajan mieltä.

Kadotetun totuuden löytäjä menettää poikkeuksetta tarinoissa järkensä, mutta tämä ei intoani lannistanut. Peruskoulun äidinkielen opettajalla lienee ollut ihmettelemistä, kun kosmiset kauhut tunkivat aineisiin. Nykyherkässä ilmapiirissä ilmoitukset mahdollisesta tulevasta kouluampujasta olisivat todennäköisiä.

Myöhemmin olen oppinut nauttimaan Lovecraftin tuotannon painajaismaisista tunnelmista, lohduttomasta maailmasta ja ihmisen mitättömyydestä kosmisten voimien edessä.

Myös kirjailijan muu tuotanto on avautunut hiljalleen, mutta Cthulhu-mytologialla on edelleen erityinen paikka sydämessäni. Siksipä herätessäni yön pimeydessä huutaen välinpitämätöntä avaruuden kylmyyttä hohkaavalle tähtitaivaalle tuntemattomia loitsuja tiedän, että on aika taas tarttua H. P. Lovecraftin kirjaan. Iä! Iä! Cthulhu fhtagn!

Juho-Matti Paavola