Etsivä löytää aina

Maailman paras ystävien hankkija ei yritä myydä kiinteistöä tai päästä kanssasi sänkyyn. Se ei kehuskele urotöillään tai esittele uutta autoaan. Se haukkuu, mutta ei koskaan arvostele.

Koska koira on vilpittömän iloinen nähdessään sinut, tulet iloiseksi nähdessäsi koiran. Rakastavaa olentoa on helppo rakastaa.

"Kun tarpeeksi paljon valittaa, maailmasta tulee ehkä parempi paikka", väitti eräs tapaamani henkilö. Ei varmasti tule. Kun tarpeeksi paljon valittaa, onnistuu pahoittamaan muidenkin mielen.

Vanhempani ostivat kesällä Peugeotin. Sen jälkeen olen huomannut kaduilla yllättävän monta Peugeotia. Ihminen näkee niitä asioita, joihin kiinnittää huomiota.

Ã„nkyrä näkee epäkohtia kaikkialla. Hän protestoi, jarruttaa ja huomauttelee. Omasta mielestään änkyrä tekee tärkeää pioneerityötä: korjaa ympäröivän maailman virheitä. Todellisuudessa hän hyydyttää ilmapiirin ja saa muut kaivautumaan poteroihinsa.

Ã„nkyrä on usein vaatimassa mutta harvoin antamassa. Hän ei huomaa, että hänen käytöksensä saattaa olla suurin este hänen ajamiensa asioiden menestykselle. Happamuudella saavuttaa lähinnä happamuutta.

Pysähdy hetkeksi. Keskity miettimään kaikkia niitä hyviä asioita, joita elämässäsi ja lähimmäisissäsi on - sen sijaan, että miettisit, mitä puuttuu tai pitäisi seuraavaksi saada lisää.

Aina löytyy joku, jolla on on kaikkea enemmän ja vielä päälle loistava maratontulos, mutta mitä sitten. Loppujen lopuksi moni asia on yllättävän hyvin.

Myönteisyys leimataan helposti köykäisyydeksi. Jostain syystä pessimistinen marina on olevinaan painavaa syvällisyyttä. Suurimpana älykkönä pidetään usein henkilöä, joka esittää negatiivisimman näkemyksen maailman menosta. Miksi?

On äärettömän helppoa kirjoittaa vaikkapa lehtijuttu, jossa arvostelee ja alleviivaa epäkohtia. Räkyttävä ja pikkuseikkoihin tarttuva kirjoittaja kuulostaa terävältä, vaikka ei välttämättä tiedä aiheesta juuri mitään.

"Nyt pistit kyllä pahan", kommentoi piirtäjä, kun tilasimme häneltä positiivisen sarjakuvan.

Koko toimitus oli samaa mieltä. Onnellisuus ja positiivisuus ovat ilmeisen hankalia ja haudan vakavia aiheita. Juuri siksi etsimme tässä numerossa onnea.

Seppo Honkanen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

J.J. (30.10.08, kello 20:35)
Totta joka sana! Näitä yllä mainittuja änkyrätyyppejä ikävä kyllä riittää melkein jokaiseen yhteisöön.

Aviisit ovat olleet hyviä koko syksyn, mutta tämä viimeisin numero varsinkin oli hirmuisen mielenkiintoinen. Tulin hyvälle mielelle, kun sitä luin. JAtkakaa saman malliin!
Majsteri Rantaluola (01.11.08, kello 23:15)
Positiivisuudessa on yksi vika - se kantaa juuri niin pitkälle kuin sitä tukeva mieliala kantaa. Mielialat ovat taas kemiallisia tasapainotiloja, joita voi järkyttää kemikaaleilla, joita omakin kehomme tuottaa runsain määrin. Tämä empiirisestä analyysistä. Humanistista analyysia puolestaan edustaa se, että "positiivinen ihminen" on jatkuvassa positiivisuudessaan vaarassa tulla jonkinsortin Per Gessleksi, jonka aiheet ehtyvät tai muuttuvat banaaleiksi, jos hän yrittää pitää posetiivin päällä vuorokauden ja vuoden ympäri. Kotimaastakin löytyy naminamin erikoismiehiä - Jari Sarasvuo ja Marko Bjurström. Heidän seurassaan saattaisi olla kiva kulkea bussilla Peltolammilta Pispalaan vierekkäisillä istuimilla, mutta pidempiaikainen tuttavuus jo kyrsisi. Miten niin aurinkoa? Miten niin rahaa? Sulla vai mulla? Kenen piikkiin? Epäilen onnellisuuden toitottajien kohdalla joskus sitä, että "siitä puhe, mistä puute". Ainakin he olisivat sitä mieltä, jos joku puhuisi koko ajan p***usta.