Teatteri: Oivaltavasti yksinäisyydestä

Teatteri Siperian inhimilliseksi trilogiaksi kutsuma kokonaisuus alkaa Vaaleanpunaisella kohinalla. Toivottavasti trilogia on tyyliltään yhtenäinen, sillä Kohina on todella kutkuttavaa katsottavaa. Työryhmä on pienentynyt Siperian ensimmäisistä tuotannoista huomattavasti, mikä on tehnyt esitykselle vain hyvää. Kohina on tiiviisti hämärien fysiikan ilmiöiden ympärillä pyörivää hauskaa ajatusleikkiä. Pieni näyttämötila tekee esityksestä intiimin.

Näytelmä antaa katsojalle aikaa ymmärtää, mitä toisiinsa törmäilevillä yksinäisen oloisilla ihmisillä oikein halutaan sanoa, eikä selittele liikoja. Teatteri Siperian kiintymys muistiinpanojen kirjoittamiseen tauluihin asettuu tällä kertaa ymmärrettäviin raameihin, sillä yksi näytelmän hahmoista on kvanttifysiikan tutkija (Tuukka Huttunen), joka ei hahmota koemaljansa ulkopuolista maailmaa kovinkaan tarkkaan. Hänen assistenttinsa (Marika Heiskanen) on ollut rakastunut proffaansa vuosia ilman vastakaikua. Samaan aikaan äärimmäisiä urheilulajeja harrastava Korhonen (Aleksi Lavaste) uhmaa kuolemaa eri puolilla maapalloa.

Kaaosteorian oppien mukaisesti näiden kolmen toisilleen varsin vieraan ihmisen pienet teot saavat aikaan heissä kaikissa isoja muutoksia, joiden syistä heillä ei ole aavistustakaan. Erillisen näköiset tapahtumat ja ihmiset ovat neliulotteisen aika-avaruuden näkökulmasta yhtä ja samaa kokonaisuutta. Näytelmä onnistuu selittämään kaiken tämän yhdellä munkkirinkiläpiirroksella!

Hertta-Mari Kaukonen

Näytelmä

Vaaleanpunaista kohina
Ohjaus: Saana Lavaste
Käsikirjoitus: Saana Lavaste ja työryhmä
Näyttelijät: Marika Heiskanen, Tuukka Huttunen
ja Aleksi Lavaste
Kesto: 1 h 20 min.
Esitykset: 31.10 ja 1.11 klo 19
Finlaysonin Puuvillasali
Trilogian toinen osa: Ainakin tapahtuu jotain, ensi-ilta 22.11
Opiskelijalippu: 7 e