Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Yllättävän onnellinen maa

Kaikkein onnellisimmissa maissa tehdään eniten itsemurhia

Suomalaiset sijoittuvat kansojen onnellisuustilastoissa hyvin. Tutkimuksesta riippuen suomalaiset pääsevät jopa kuuden onnellisimman kansan joukkoon, mutta välillä myös kahdenkymmenenviiden tyytyväisimmän joukkoon.

"Suomihan on ollut ihan onnellisimpia maita maailmassa niin kauan kuin näitä asioita on tutkittu" onnellisuuden tutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen sanoo.

Ojanen on tutkinut suomalaisten onnellisuutta vuodesta 1969 asti kysymällä, kuinka onnellisia he ovat. Hänen onnellisuusasteikkonsa on 0-100, jossa 0 on täysin onneton ja 100 täysin onnellinen. Suomalaisten keskiarvo vaihtelee välillä 68-72. Suomalaisten onnellisuus on pysynyt vuosikymmeniä samalla tasolla.

"Se on hämmästyttävää, kuinka vähän muutosta on tapahtunut hyvinvointitutkimuksissa. Ei edes lama ole juuri vaikuttanut suomalaisten onnellisuuteen. Tämä on kansainvälinenkin ilmiö", Ojanen sanoo.

Kaikkein köyhimmissä maissa ihmiset ovat onnettomimpia ja rikkaimmissa onnellisimpia.

"Siinä pelataan hyvien maiden välillä melkein desimaaleista, erot ovat niin pieniä. Islanti on aina ollut kärjessä. Katsotaan nyt, miten Islannin käy laman takia. Se on melkein testi, miten paljon materiaaliset asiat vaikuttavat onnellisuuteen."


Suomesta ei kuitenkaan saa lehtiä lukemalla välttämättä kovinkaan onnellista kuvaa varsinkaan nyt koulusurmien ja laajennettujen itsemurhien isojen uutisointien jälkeen.

"Perinteisiin uutiskriteereihin on rakentunut kielteisiä asioita kuten sodat ja onnettomuudet, koska ne ovat kiinnostaneet aina ihmisiä ja vaikuttaneet heidän elämäänsä. Journalismi on kuitenkin nykyisin paljon myös tulevaisuuteen suuntautuvaa: siinä on esillä suunnitelmia, ihmisten toiveita ja ajatuksia", tiedotusopin laitoksen johtaja Heikki Luostarinen sanoo.

Ulkomailla ilmestyy kokonaisia lehtiä, joissa on vain myönteisiä uutisia. Suomalaisista lehdistä esimerkiksi Iltalehti on koonnut iloisten uutisten osastonsa.

"En usko, että suomessa positiivisten uutisten lehdet menestyisivät", Luostarinen sanoo.

Suomalaisten vuosikymmeniä samalla tasolla säilynyttä onnellisuutta ei uutisoida kovinkaan isosti, koska pysyvät, harmittomat tilat eivät ylitä uutiskynnystä.

"Suomalaisten masennuksella tai synkkyydellä mässäilykään ei toisaalta ole kokonaan vakavaa, vaan ironista. Se on aiheena jotain sellaista, joka huvittaa suomalaisia", Luostarinen sanoo.


Ojasen tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista on onnettomia eli heidän vastauksensa painottuvat asteikon kielteisen puolelle.

"Mitä onnellisempi kansa, sitä enemmän itsemurhia tehdään. Yhteys ei ole vahva, mutta suunta on tällainen. Se johtuu siitä, että köyhissä yhteisöllisissä kulttuureissa itsemurhia ei tehdä, tai jos tehdään, ei ainakaan tilastoida toisin kuin meillä", Ojanen kertoo.

Uskonto estää varsin tehokkaasti itsemurhat niissä maissa, joissa uskonnollisuudella on vielä vaikutusta ihmisten käytökseen.

"Hyvin rikkaissa, yksilökeskeisissä länsimaisissa kulttuureissa ihmisten on mahdollista tehdä itsemurhia", Ojanen sanoo.



Hertta-Mari Kaukonen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. OJ (01.11.08, kello 19:04)

    Pitäisikö näillä onnellisuusmittauksilla olla muutakin kuin viihdearvoa? Millä kriteereillä vastaaja pystyy mittaamaan onnellisuutensa? Mistä hän tietää miten onnellisia muut ovat että osaa suhteuttaa pistemääränsä oikein?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto