|
Opintoaikoja alettiin rajoittaa yliopistoissa syksyllä 2005, mutta rajoitukset ovat varsin näennäisiä. Ensimmäisenä opintoaikojen rajat tulivat vastaan 31. heinäkuuta, kun kaksivuotisen opinto-oikeuden pelkkiin maisteriopintoihin saaneet opiskelijat kuluttivat kaksivuotisen tutkinnon suositusaikansa lisäksi automaattisen kaksivuotisen lisäaikansa.
"Jos ei valmistunut määräajassa, lisäaikaa on voinut hakea tiedekunnilta ennen tutkinnon suoritusoikeuden päättymistä. Jälkikäteen lisäaikaa ei voi hakea", Tampereen yliopiston tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakangas sanoo.
Lisäaikaa on voinut hakea maksimissaan kahdeksi vuodeksi. Mukana hakemuksessa pitää olla selostus siitä, miten aikoo kursia loput opintonsa kasaan. Samat säännöt koskevat kaikkia opiskelijoita.
Pelkissä maisteriopinnoissa aloitti vuoden 2005 syksyllä 130 opiskelijaa, joista 61 valmistui määräajassa. Kaikki 33, jotka hakivat lisäaikaa keväällä, saivat sen. Opinto-oikeus päättyi vain niillä, jotka eivät olleet enää kirjoilla eli lopettivat opintonsa itse.
Se, ettei lisäaikaa voi hakea enää määräajan umpeuduttua, ei ole sellainen katastrofi kuin luulisi. Lain mukaan opiskeluoikeuden menettänyt henkilö voi hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ilman, että hänen tarvitsee osallistua uudelleen pääsykokeeseen.
Kun tutkinnon suositusajan jälkeinen automaattinen lisäaika ja haettu kahden vuoden pidennys ovat päättyneet, opiskelija voi hakea lain mukaan edelleen lisäaikaa ennen opinto-oikeutensa päättymistä. Sille, kuinka monta kertaa saa hakea lisäaikaa, ei ole säädetty mitään rajoitusta. Yliopisto saa rahaa jokaisesta valmistuneesta, joten kynnys olla antamatta lisäaikaa on korkea.
Suositusaikojen, lisäaikojen ja haettujen lisäaikojen lisäksi opiskelija saa olla kaksi lukukautta poissaolevana. Lisäksi asevelvollisuuden tai vanhempainvapaiden takia muodostuvaa poissaoloa ei lasketa tutkinnon suorittamisajaksi. Näistä ajoista muodostuu helposti reippaasti yli kymmenvuotinen opintoputki, jos on aloittanut opintonsa aivan alusta eli kandiopinnoista vuonna 2005 tai sen jälkeen.
Ovatko rajoitukset pelkkä pelote?
"Lisäajan myöntäminen ei ole automaattista. Tällä hetkellä lukumäärät ovat niin pieniä, ettei asiasta voi tehdä varsinaisia johtopäätöksiä", Hautakangas sanoo.
Opiskelija on itse velvollinen seuraamaan käyttämänsä tutkinnonsuoritusajan tilannetta. Tiedot ovat saatavissa NettiOpsusta tai tarvittaessa aktuaarinkansliasta. Opiskelijoita muistutetaan määräajan lähenemisestä sähköpostilla.
Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Seppo Honkanen, kuva
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Hertta-Mari Kaukonen (30.10.09, kello 16:13)
Tekstiin on harmillisesti lipsahtanut virhe: poissa saa olla oikeasti kaksi lukuvuotta, ei lukukautta eli vuoden pidempään kuin teksti antaa ymmärtää.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen