Looginen seuraava askel

Saan päätoimittaja Seppo Honkasen kirjoituspyynnön Lontooseen, suuren hotellin pieneen huoneeseen. Ilmaisjakeluksi muuttunut London Evening Standard kertoo brittinuoria uhkaavasta lukukausimaksujen noususta. Täytyy tulla tänne tajutakseen "vuosisadan yliopistouudistuksen" tuovan lukukausimaksut myös meille.

Lukuvuosi maksaa Iso-Britanniassa tällä hetkellä 3 500 euroa, oikeisto vaatii maksun pikaista korottamista 8 000 euroon ja liputtaa katottoman lukukausimaksun puolesta.

Lukukausimaksun perustelut tulevat olemaan Matti Vanhasen III hallitukselle yhtä vähän politiikkaa kuin ne olivat Tony Blairille, joka maksuja määrätessään julisti hallituksensa prioriteetit: "koulutus, koulutus, koulutus".

Lukukausimaksut ovat valitun poliittisen mallin mukainen looginen seuraava askel. Välttämättömyydeksi ne muuttuvat, kun esimerkiksi Tampereen yliopistossa huomataan jo tuhannen euron lukukausimaksun tuovan reilusti toistakymmentä miljoonaa kassaan.

Näin valta puhuu autonomisille yliopistoille: Yliopistoille vuodesta 2010 myönnettävä valtionosuuksiksi kutsuttu rahoitus ei lisäänny, kun laman kuluja ryhdytään maksamaan. Hyvä, jos rahoituksen nykytaso pystytään säilyttämään.

Yliopistoilla on kuitenkin vaihtoehtoja: toiminnan tehostaminen eli säästäminen ja niukkuus, tai ulkopuolisen rahoituksen lisääminen. Ja on luonnollista, että opiskelijoiden on otettava entistä enemmän vastuuta opinnoistaan ja tulevaisuudestaan. Se on omavastuuosuus. Tai inhimilliseen pääomaan kohdistuvan riskisijoituksen hajauttamista.

Sijoitustoiminnassa sijoittaja sijoittaa. Opiskelija sijoittaa omaan tulevaisuuteensa maksamalla lukukausimaksun. Se on sijoitus tutkinnon antamaan lupaukseen.

Koulutussijoitukset rahoitetaan säästöillä, työllä tai lainalla. Lukukausimaksut lisäävät lainakantaa. Lukukausimaksu ja opintolaina ovat yhteiskuntatakuita. Yliopisto ja yhteiskunta tulevat näin valmiiksi.

Juha Suoranta
aikuiskasvatuksen professori