Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Pallo pelasti

Vielä vuosi sitten Masa oli koditon narkomaani. Syyskuussa hän pelasi jalkapalloa kodittomien maailmanmestaruuskisoissa Meksikossa.

Siisti ja hillitty nuori mies pompottaa palloa taidokkaasti. On vaikea kuvitella, että vielä vuosi sitten Masa käytti huumeita, oli asunnoton ja mietti itsemurhaa. Nykyään hänen kalenterinsa täyttyy työharjoittelusta nuorten parissa, käynneistä vertaistukiryhmissä ja koiran kanssa peuhaamisesta omassa kodissa. Niin, ja jalkapallosta, jota hän on pelannut aina MM-tasolla asti. Miten tähän tilanteeseen on päädytty, ja missä sitä ennen on käyty?


"Minulla on hyvä perhetausta, ei mitään alkoholismia tai sellaista", Masa pohtii. "Minua vaan kiinnosti olla kavereiden kanssa kaduilla."

Hän alkoi pyörimään kaupungilla, Mäkkärin kulmalla ja Koskarissa jo 13-vuotiaana. Koulu ei innostanut, yläasteen Masa suoritti ehtojen kanssa. Pallon potkiminen oli ainoa asia, joka kosken rannassa istumisen lisäksi jaksoi kiinnostaa.

Sitten mukaan kuvioon tulivat huumeet, ensin kannabis, sitten vahvemmat aineet, ja jalkapallokin jäi.

Masaa yritettiin kyllä auttaa, mutta auktoriteetteja vihaavaan nuoreen mieheen ei saatu yhteyttä.

"Kyllä minulle sanottiin. Porukat ovat sanoneet, koulussa on sanottu, poliisit ovat sanoneet, että älä tee noin. Tottakai minä tein juuri niin."

Masa oli poissa pitkiä aikoja ilmoittamatta kenellekään. Päihteistä tuli tärkein osa elämää, eikä koulun jatkamisesta tullut mitään. Pian ongelmat alkoivat kasautumaan myös kotona.

"Saatoin saada kotona kilareita ja tavaraa rupesi häviämään. Kun täytin 18, faija sanoi, että on parempi etsiä oma kämppä", Masa kertoo.

Asunnosta kiinni pitäminen osoittautui hankalaksi. Masa asui aina muutaman kuukauden kerrallaan yhdessä paikassa, kunnes sai häädön maksamattomien vuokrien takia. Välillä hän nukkui kavereiden tai vanhempien nurkissa, kesällä myös ulkosalla.

Selvinpäin asunnottomuus ahdisti, joten helpotusta piti hakea aineista.

"Asunnottomuuteni suurin syy oli päihteiden käyttö. Tunnen päihteitä käyttäviä kavereita, jotka osasivat silti hoitaa asiansa. Minulta se ei onnistunut."


21-vuotiaana Masa oli fyysisesti loppu ja päätyi ensimmäisen kerran katkaisuhoitoon oltuaan puoli vuotta asunnottomana. Hän sai asunnon, mutta arkielämään sopeutumiseen ei löytynyt oikeita työkaluja.

"En tiennyt, mitä kaupasta kuuluu ostaa, kun sossun rahat tulivat. Oli paljon helpompaa ostaa 12-päkki ja vetää pää täyteen."

Masan kierre jatkui. Hän oli kahden vuoden aikana kahdeksan kertaa katkolla.

Tulevaisuus näytti synkältä ja itsetuhoiset ajatukset nousivat pintaan. Lopulta etsivän nuorisotyön kaupungille jalkautuneet työntekijät, jotka olivat seuranneet Masan tilannetta pidempään, saattoivat hänet ensiapuun Taysiin ja siitä Pitkäniemeen psykiatriseen hoitoon. Täällä syntyi päätös päihteiden käytön lopettamisesta.

"Lopettamisen täytyy tulla omasta halusta. Olin siinä pisteessä, että pystyin menemään vaikka Pitkäniemeen. Ei se mikään hotelli kuitenkaan ole", Masa naurahtaa.


Sairaalasta pääsyn jälkeen apua löytyi etsivän työn lisäksi vertaistukiryhmistä. Ryhmän tasa-arvoisuus on sopinut Masalle paremmin kuin käskytyshoidot.

Ryhmiä järjestää Kris ry ja toimintakeskus Aleksanterinkadulla. Kris tukee vankilasta vapautuneita, syrjäytymisvaarassa olevia ja päihdeongelmaisia kohti päihteetöntä elämää ja yhteiskuntaan sopeutumista.

Toiminnassa mukana ollessaan Masa on saanut paljon ystäviä, joilla on samanlainen tausta. Myös jalkapallo löytyi uudestaan Krisin kautta.

Yhdistyksellä on joukkue kodittomien omassa sarjassa, ja talveksi on ilmoitettu salibandyjoukkue firmaliigaan. Jalkapallolla on ollut tärkeä rooli Masan toipumisessa.

"On ollut joku juttu jo nuoremmasta, mitä tykkää tehdä. Useimmat miehet eivät lähde tunteistaan puhumaan, ja jalkapallon kautta on ollut paljon helpompi tutustua ihmisiin", hän kertoo jalkapallon merkityksestä.


Esitykset kodittomien jalkapallon SM-kisoissa Espoossa poikivat Masalle paikan suomen maajoukkueeseen ja syyskuussa pelattuun kodittomien MM-turnaukseen Rio de Janeiroon. Pelitaidon lisäksi valinnoissa jouduttiin miettimään myös pelaajan henkistä tilaa. Prosessi opetti kärsivällisyyttä.

"Jouduin kestämään kuukausien epätietoisuutta odottaessani nimityksiä joukkueeseen. Päihdekuvioon liittyy, että helpotus pitää saada nyt heti", Masa tarinoi ja elehtii samalla jäljitellen huumeruiskun pistoa."Kisapaikan odottelu teki hyvää."

Kilpailua tärkeämpi asia kodittomien MM-kisoissa oli yhteishenki. Jalkapallon pelaaminen Copacabanalla oli mahtava kokemus ja tapaaminen muiden maiden kodittomien kanssa antoi uusia näkökulmia myös omaan tilanteeseen.

"Ugandan naisten valmentajan kanssa 20-vuotisesta sodasta puhuessa ei haittaa, vaikka sossun rahat ovat vähän myöhässä."

Nyt Masa on ollut vuoden ilman päihteitä. Välit vanhempiin ovat parantuneet, ja hän suorittaa kuntouttavaa työtoimintaa etsivässä nuorisotyössä. Haaveissa on hankkia koulutus ja joskus tulevaisuudessa myös työpaikka nuorisotyön parista. Masa kritisoi päihdekuntoutusta ja resurssien vähyyttä etenkin nuorisotyössä, mutta ei silti suosittele omaa tapaansa kaikille. Kunkin on löydettävä itselleen paras tapa päästä irti kierteestä.

Masa on kuitenkin saanut tulevaisuutensa takaisin.


Juho-Matti Paavola, teksti
& Seppo Honkanen, kuvat


Tampereella on yli 600 asunnotonta


Vuoden 2009 marraskuussa Tampereella oli 614 asunnotonta. Määrä oli kasvanut kuudella edellisen vuoden laskennasta. Onko tämä nouseva trendi tasainen?

"Ei asunnottomien määrä suuresti ole muuttunut suuntaan tai toiseen", sanoo päiväkeskus Musta Lampaan ertyisdiakoniatyöntekijä Salme Asunen.

Suurta muutosta asunnottomien määrässä ei ole havainnut myöskään Tampereen ensisuojan osastonhoitaja Sirpa Kuisti.

"Meillä paikat ovat vielä riittäneet. Mutta vaikka ihmisiä saadaan aktiivisesti eteenpäin,meille tulee aina uusia asunnottomia. Tässä mielessä voi ajatella, että asunnottomuus on lisääntynyt", Kuisti pohtii.


Ensisuoja on tarkoitettu ennen kaikkea päihdeongelmaisille asunnottomille. Ensisuojaosastolla on ympärivuorokautinen päivystys, ja päihtyneet otetaan sisään ulkoa kylmästä selviämään. Jatkokuntoutusta varten tiloissa toimii kuntoutumiskoti, ja pidemmälle päässeille on tukiasuntoja. Lisäksi ensisuojassa tarjotaan erilaisia tukipalveluja ja ohjausta. Rahoitus tulee pääasiassa kaupungilta, mutta myös käyttömaksuja kerätään käyttäjän maksukyvyn mukaan.

"Meille hakeutuu päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä, joille asunnottomuus on seuraus syvemmistä ongelmista", sanoo Kuisti. "

Asunnottomuutta on kuitenkin monenlaista, esimerkiksi opiskelijat tai vailla vakinaista asuntoa olevat eronneet eivät käy miellä."


Musta Lammas on seurakunnan ylläpitämä päiväkeskus, jossa tarjotaan ruokaa, vaatteita ja tukipalveluita kodittomille. Toiminta on vireää, ja pääkirjasto Metsossa avattiin vastikään Mustan Lampaan toiminnasta kertova valokuvanäyttely.

"Meillä käy noin sata kaiken ikäistä ihmistä, joista suurin osa elää kaduilla, varastoissa ja sillanalusissa," Asunen kertoo.

Asunnottomuutta ei ratkaista kummankaan mielestä rakentamalla lisää taloja, vaan he toivovat lisää tuettuja asumismuotoja. Härmälästä löytyy asuntola, jossa on työntekijä päivisin paikalla auttamassa, eikä kämpästä heitetä heti pihalle, jos paikalle saapuu päihtyneenä. Sinne on pitkät jonot. Tämänkaltaisia paikkoja tarvittaisiin lisää.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Anni (01.11.10, kello 17:15)

    Hyvä juttu! Melkein tuli kyynel silmään.

  2. Ihmettelijä (04.11.10, kello 18:52)

    Mistä lähtien Rio de Janeiro on ollut Meksikossa?

    Muutoin tosi hyvä juttu!

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto