Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Juttusarja kevyestä liikenteestä osa 5: Monta kynnystä ylitettävänä

Pyörätuolilla liikkuva Amu Urhonen ei pysty kelaamaan lumiseen aikaan ilman avustajaa.


Kun kohtaatte
Tampereen kaduilla pyörätuolilla liikkuvan Amu Urhosen, älkää erehtykö työntämään naista. Hän ei pidä siitä.

"Se on pelottavaa, kun tuntematon ihminen rupeaa työntämään sinua yhtäkkiä kadulla. Jos joku yrittää auttaa minua väkisin, hän ei erehdy tekemään sitä toistamiseen."

Urhonen on ollut vammainen syntymästään saakka. Hän opiskelee sosiaalipolitiikkaa Tampereen yliopistossa ja teologiaa Helsingin yliopistossa. Hän toimii myös vammaisten ihmisoikeusjärjestön Kynnyksen puheenjohtajana.

Hänestä yhteiskunnan asenneilmapiiri on muuttunut vammaisia kohtaan kovemmaksi kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi vammaisten kuljetuspalvelua pidetään ylellisyytenä ja kuljetuksen ehtoja on kiristetty.

"Joka paikassa korostetaan ylenmääräistä tarveharkintaa. Vammainen ei saa valittaa, vaan hänen pitää olla kiitollinen yhteiskunnalle."

Urhonen kertoo, että lääkärit tekevät tutkimuksia siitä, kuinka paljon vammainen ihminen maksaa yhteiskunnalle. Sikiöseulonnalla kannustetaan vammaisten lasten aborttiin.

"Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto ehdotti vammaisneuvoston vaalipaneelissa, että vammaisille voitaisiin tehdä Tampereella yksi esteetön kaupunginosa. Luodon mielestä vammaisten ei tarvitsisi käydä muualla."

Urhosen lyhytkasvuista ystävää on pilkattu kadulla yhteiskunnan elätiksi, vaikka hän on palkkatöissä WHO:n tutkijana.


Aikaisemmin kehitysvammaisille
annettiin avustajan tehtäviä kouluruokaloissa ja ravintoloissa, mutta nykyään vammaisiin työntekijöihin suhtaudutaan nihkeästi.

"Vakituiset työntekijät eivät halua käyttää aikaa vammaisten neuvomiseen. Asenteiden koventuminen johtuu talouskeskeisestä ajattelusta."

Urhonen pääsee yliopistolta kotiinsa Tammelaan ilman apua, koska reitti kulkee alamäkeä. Sen sijaan yliopistolle mennessä hän tarvitsee avustajansa työntöapua.

"Liikkuminen talvella ei onnistu ilman avustajaa, koska en pysty kelamaan pyörätuolia lumessa."

Jalkakäytävien talvikunnossapito on hoidettu Tampereella surkeasti. Kadunylitys pyörätuolin kanssa on hankalaa, koska lumet on kasattu ajokaistan reunalle.


Hän kehuu
, että Tampereen yliopisto on vammaisen näkökulmasta ylivoimaisesti Suomen paras yliopisto. Luentosalit ovat nykyään esteettömiä ja invavessoja on rakennettu lisää.

Kaikki oli toisin, kun hän aloitti opiskelut vuonna 2004. Sosiaalipolitiikan laitos sijaitsi ennen Linnan ja Attilan välissä. Vanhassa rakennuksessa oli vaikea liikkua pyörätuolilla.

Invavessan saamisesta rakennukseen tapeltiin pitkään. Kalle Könkkölä kävi avaamassa Ainoksi nimetyn invavessan.

"Feministit suuttuivat hirveästi, kun invavessalle annettiin naisen nimi."

Pinnit ovat esteettömyyden kannalta parhaat rakennukset yliopistolla. Urhonen tosin ihmettelee, miksi Humanikan kirjaston ovet ovat niin raskaita.

"Mietin kerran, miten kirjasto voi olla kiinni keskellä päivää. En vain saanut ovea auki, vaikka lihakseni ovat hyvässä kunnossa."

Hän ihmettelee, miksi vammaisen pitää istua päätalon alakerran luentosaleissa joko ihan takana tai edessä.

"Se on esiintymiskammoiselle ihmiselle kauheaa, että muut opiskelijat tuijottavat sinua koko ajan."


Urhosella on
kaksi avustajaa, jotka molemmat työskentelevät 15 tuntia viikossa. Avustajat auttavat muun muassa kodinhoidossa ja kaupassakäynnissä.

Urhosella on arkkitehtimiehensä kanssa pieni Louna-tyttö, joka tuo lisähaastetta liikkumiseen. Toinen avustaja kuljettaa lastenrattaita ja toinen avustaja työntää äitiä pyörätuolissa.

"Hissejä ei ole yleensä suunniteltu kahdelle, joten menen yleensä ensin ylös, ja sitten tulevat lastenrattaat."

Tammelassa on esteetön leikkipuisto. Se on kuitenkin suunniteltu sillä oletuksella, että vammainen lapsi tulee sinne avustajan kanssa.

"Olen käynyt leikkipuistossa lapseni kanssa kahdestaan. Siellä on kuitenkin yksi hassu alue, jonne ei pääse pyörätuolilla. Leikkipaikka on täynnä pehmeää hiekkaa, johon juuttuu kiinni."

Pyörätuolilla pääsee keskustassa Sokoksen ja Stockmannin tyyppisiin kauppakeskuksiin, mutta pienet erikoisliikkeet ovat hankalia. Sokosta vastapäätä sijaitseviin kauppoihin on kuitenkin asennettu kiitettävästi luiskia.

"Metsossa on tosi kauniit luiskat. Esteettömyys ei ole rumaa, jos siihen halutaan vain satsata rahaa."


Hän on tyytyväinen
, että A-mainokset on kielletty Hämeenkadulla. Mainokset ovat laittomia, koska näkövammaiset törmäävät niihin. Hämeenkadun mukulakivet ovat myös kirous vammaisille.

Urhonen antaa kritiikkiä tamperelaisille ravintoloille, koska harvoista paikoista löytyy invavessaa tai porrashissiä. Pyörätuolilla pääsee yleensä alakertaan ja ketjuravintoloihin.

"Olen niin pieni, että mahdun tavalliseen vessaan oven ollessa auki. Se on ainakin yhteisöllistä", Urhonen nauraa.

Hänen mielestään vammainen saa ravintoloissa liikaa erityishuomiota.

"Ärsyttävää, että tarjoilijat puhuvat avustajalleni eivätkä minulle."


Tampereelle saatiin
kolme vuotta sitten vammais- ja esteettömyysasiamies. Sitä Urhonen pitää suurena edistysaskeleena.

"Se oli pieni pettymys, että asiamies ei ole itse vammainen henkilö. Hän on kuitenkin tosi hyvä tyyppi, joka vie asioita eteenpäin."

Urhonen ei hyväksy kantamista toimintamallina, koska se on vaarallista sekä vammaiselle että kantajalle.

"Kuka korvaa vahingot, jos kantaja liukastaa tai tapahtuu onnettomuus? Tutustuin ensimmäiseen poikaystävääni, kun hän alkoi kantaa minua. Se oli aika romanttista."

Urhonen painottaa, että esteettömyys on ihmisoikeus, josta on monelle hyötyä. Hän toivoo, että uusi valtuusto toteuttaisi vihdoin Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman.

"Se kuuluu yhdenvertaisuuteen."





Yliopistolla nyt melko esteetöntä


Ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen vastaa Tampereen yliopiston tilojen esteettömyydestä. Hänen mukaansa suurimmat ongelmat saatiin kuntoon, kun päätalon peruskorjaus valmistui.

"Päätalolle saatiin automaattiovet ja hissit. Pyörätuolilla pääsee nyt suoraan sisäkautta päätalolta Pinni B:hen."

Seuraavat esteettömyysparannukset tehdään Kauppiin lääketieteen yksikön uudisrakennukseen.

"Esteettömyysasiat ovat Tampereen yliopistossa hyvällä mallilla, koska meillä on tehty paljon remontteja ja peruskorjauksia."

Kaikissa isoissa luentosaleissa on paikat invalideille. Yliopiston juhlasalin yläosaan ei pääse pyörätuolilla ja alhaalta on hankala seurata esitystä.

Viime kevään valmistuneiden juhlasta tuli kritiikkiä, kun juhlasaliin piti sijoittaa samaan aikaan neljä pyörätuolia.

"Kaikki pyörätuolit saatiin sopimaan juhlasaliin, mutta ylimääräinen huomio aiheutti mielipahaa."

Linnan kirjastoon ei pääse alakerrasta suoraan hissillä, vaan pyörätuolilla joutuu kulkemaan ravintolan läpi.

"Se johtuu turvallisuussyistä, että kirjastosta ei katoa aineistoa."

Raatikainen on harmissaan, että kaupunki ei ole vieläkään hankkinut luiskia Linnan pääsisäänkäynnille Kalevantielle.

"Sisään- ja ulostuloluiska helpottaisi invatakseja ja muuta saattoliikennettä."

Vammaisille tarkoitetuista automaattiovista on tullut myös kriittistä palautetta. Ovien aukaiseminen ja hurina häiritsevät niiden lähellä työskenteleviä ihmisiä. Lisäksi aukinaisina olevat ovet kylmettävät sisätiloja talvella.

"Voin vain toivoa, että terveet aukaisevat ovet käsivoimin talvella."



Juho Mäkelä
, teksti & Heikki Pölönen, kuva

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto