Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kulmahuone: Koulutuspolitiikka, talouskriisi ja eurooppalainen yhteistyö


Monet koulutuspoliittiset
uudistukset Suomessa ovat osa eurooppalaista korkeakoulureformia, Bolognan prosessia, joka sai alkunsa 1999, kun 29 maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognan julistuksen. Prosessin tavoitteena on paitsi yhdenmukaistaa eri maiden korkeakoulututkintoja myös lisätä liikkuvuutta ja monipuolistaa yhteistyötä jäsenmaiden välillä.


European Students Union
(ESU) julkaisi aiemmin tänä vuonna Bologna with Student Eyes- raportin, joka arvioi Bolognan prosessia opiskelijanäkökulmasta. Raportti ottaa kantaa paitsi korkeakoulutuksen myös yleiseen poliittiseen ja taloudelliseen tilaan Euroopassa.

ESU:n mukaan koulutus pitäisi määritellä julkishyödykkeeksi. Koulutukseen investoinnin tulee olla yhteiskunnan, ei yksilön sijoitus. Euroopan talouskriisi on aiheuttanut useissa jäsenmaissa leikkauksia korkeakoulutuksen rahoitukseen, ja monissa maissa lukukausimaksut ovat nousseet rajusti. Korkeakoulujen rahoituspohjan laajentaminen on kuuma puheenaihe myös Suomessa, ja yliopistoindeksin jäädyttäminen kurittaa yliopistoja entisestään. Epävakaa taloustilanne tuskin lisää yksityisen rahoituksen määrää, ja esimerkiksi lukukausimaksut ovat nousseet yhä enemmän keskusteluun myös meillä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille lukukausimaksut ovat jo käytössä joissain suomalaisissa korkeakoulussa. Maksuttoman koulutuksen päivää vietetään 28.11. ja myös Tamy on mukana päivässä.

Niin maantieteellinen kuin sosiaalinenkin liikkuvuus on yksi Bolognan prosessin tärkeimpiä tavoitteita. Kansainvälistymisen pitäisi olla mahdollista opiskelijan sosioekonomisesta taustasta riippumatta, ja opintososiaalisten etujen tulisi liikkua opiskelijan mukana. Liikkuvuus ei kuitenkaan saa edellyttää esimerkiksi opiskelijan velkaantumista, kuten nyt tilanne usein on.


Euroopan talouskriisi
näkyy nousevina työttömyyslukuina monissa maissa. Varsinkin Etelä-Euroopan kriisimaissa nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, johon täytyy puuttua välittömästi. Korkeakoulutus suojaa tutkitusti työttömyydeltä, mutta maantieteelliset erot ovat huimia. Palkattomat harjoittelut sekä nuorten heikommat työehdot, määräaikaisuudet ja pätkätyöt eivät taatusti paranna nuorten työllistymistä tai koulutuksen ja asiantuntijuuden arvostamista.

Vaikka nämä asiat tuntuisivat kaukaisilta, olemme osa eurooppalaista opiskelijaliikettä. Meidän tulee määrittää yhteiset tavoitteet ja ennen kaikkea tehdä yhteistyötä. Koulutuksen maksuttomuus, liikkuvuuden mahdollistaminen ja nuorisotyöttömyyden kitkeminen ovat asioita, joihin tarvitaan sekä visioita että poliittista vääntöä ja organisoitumista.


Niina Jurva

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto