Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kilpailukyky kaiken korjaa

Siirtäkää yritykset Viroon, oli kokoomusnuorten provokatiivinen vinkki. Eteläinen naapurimaamme on yrittäjän pieni paratiisi ja eurokriisin selviytyjä,mutta politiikalla on toinenkin puoli: esimerkiksi opiskelija rahoittaa lukukausimaksunsa ja pelmeninsä työllä tai lainalla.


Samaan aikaan
, kun Suomessa kohkattiin kokoomuslaisten nuorten sosiaalipoliittisista näkemyksistä, ehdotti Viron työntekijöiden keskusliiton EAKL:n pomo Harri Taliga jälleen minimipalkan nostoa 320 euroon kuussa. Se tekisi 1,90 euroa tunnilta.

Nykyinen minimipalkka on 290 euroa kuussa. Miinus verot.

Aikaisemmat yritykset nostaa minimipalkkaa on tyrmätty vedoten kilpailukykyyn ja siihen, etteivät minimipalkat oikeasti toimi vapaassa markkinataloudessa.


Viro on
uuden itsenäisyytensä aikana tehnyt politiikkaa, jossa on ennen kaikkea uskottu yrityksille edullisen ilmapiirin elintasoa korottavaan vaikutukseen.
Viro ei kerää yhteisöveroa. Se tarkoittaa, että yritysten ei tarvitse maksaa voitoistaan veroa valtiolle.

Vertailun vuoksi: Suomessa yhteisövero on 24,5 prosenttia. Vielä viime vuonna se oli 26 prosenttia.

Ärhäkimmät oikeistolaiset liberalistit ovat kannattaneet Suomessakin yhteisöveron poistamista Viron mallin mukaisesti.

Vaan toisiko se uusia yrityksiä Suomeen? Monet yritykset kiertävät nyt jo veroja erilaisilla nokkelilla järjestelyillä ja maksavat niitä pienemmän veroasteen maihin tai pitävät pesää veroparatiiseissa.

Pääministerimmekin suhtautuu nihkeästi yritysten nollaveroon, koska verotus on vain yksi tekijä. "Kilpailukyky ei ole vain veroprosentin siftaamista, vaan esimerkiksi työn yksikkökustannukset, työmarkkinoitten joustavuus ja työn tarjonta ", listasi kokoomuslainen Jyrki Katainen yrityksiä kiinnostavia ainesosia MTV3:lle syyskuussa.


Virossa on
huolehdittu ilmapiiri bisneksen tekemiselle suotuisaksi.

Viro mainostaa itseään virallisilla sivuillaan (www.investinestonia.com) vapaasti suomennettuna näin: "Kuten liberaalin talouskäsityksen mukaan tuleekin olla, Virossa yrityksen toiminnan aloittaminen ja lakkauttaminen on halpaa ja helppoa. Verrattuna pohjoisiin naapureihin ihmisten palkkaaminen ja irtisanominen on Virossa enemmänkin työnantajan ja työntekijän välinen asia kuten vapailla markkinoilla. Ammattiliitot yleensä sekaantuvat vain minimipalkka-asiassa."

Esimerkiksi sairaslomaa pidetään ensimmäiset kolme päivää palkatta, neljännestä yhdeksänteen työnantaja maksaa 80-prosenttista palkkaa ja sen jälkeen kulut maksaa valtio.

Viron sosiaalivakuutus korvaa myös työtapaturmat. Työnantaja on siis vapautettu kuntoutuskuluista, jos raksamies teloo selkänsä. Myös raskaus menee kokonaan valtion piikkiin.

Yrittäjän pieni paratiisi!

Yritykset tosin maksavat 33 prosenttia kaikista työntekijälle maksettavista maksuista niin sanottua sosiaaliveroa, millä ylläpidetään terveys- ja sosiaalipalveluja.

Silti Viron työvoimakustannukset ovat EU:n edullisimmat.


Lähikaupan kassalla
on jonoa. Vain kaksi kassaa on auki, ja jono vetää hitaasti. Pakastepelmenit sulavat käteen.

"Meillä ei ole tarpeeksi työntekijöitä", kassatäti selittää pahoitellen kimpaantuvalle rouvalle.

Viron työttömyyskassan sivut kertovat samaa. Esimerkiksi Tallinnassa on auki monta marketin kassan, rekkakuskin ja kokin paikkaa.

Yritysten on vaikea löytää matalapalkka-aloille työntekijöitä, myöntää Viron työnantajien liiton projektipäällikkö Kadri Feder, joka työskentelee nuorisoprojektin parissa.

Nuoretkaan eivät auta työnantajia pulassa, sillä he ovat joko liian kouluttamattomia ja kielitaidottomia tai sitten heillä on epärealistisia unelmia työn suhteen, Feder sanoo.

"Kukaan ei unelmoi marketin kassan työstä. Joskus palkka voi olla sama kuin paperitöissä, mutta työn imago ei houkuttele."

Mutta pärjääkö Virossa minimipalkalla?

"En usko, koska keskiarvopalkallakin se on vaikeaa", hän sanoo.
Viron tilastokeskuksen mukaan virolainen tienaa keskimäärin noin 900 euroa kuussa.

Siispä on tehtävä kahta työtä tai reissattava ulkomaille töihin, tyypillisimmin tietysti Suomeen. Työttömyyskassan tämänvuotisen selvityksen mukaan suhtautuminen ulkomailla työskentelyyn on muuttunut positiivisemmaksi viime vuosina, ja tärkein syy ulkomaille töihin lähtemisessä on parempi palkka. Melkein puolet vastaajista odottaa saavansa yli 2 000 euron kuukausipalkan ulkomailla.

Huonona puolena tutkimukseen osallistuneet mainitsivat sen, että joutuu olemaan erossa perheestään.

Suomeen voi matkustaa töihin ja olla silti Virossa kirjoilla. Tämänvuotisessa väestönlaskennassa näkyy myös maastamuutto: Viron väkiluku on satatuhatta pienempi kuin reilut kymmenen vuotta sitten.


Kilpailukykyajattelu on
Virossa mennyt liian pitkälle, sanoi ammattiliittojen johtaja Harri Taliga Õhtuleht-lehdessä marraskuun alussa.

Onko näin? Soitan Tarton yliopiston sosiaalitieteiden emeritusprofessori Marju Lauristinille, joka on ollut mukana Viron poliittisessa elämässä koko uuden itsenäisyyden ajan. Arvostettu demari.

"Millaisen koulutuksen olet tyttö saanut? Mistä luulet, että raha tulee, jos ei kilpailukyvystä", Lauristin kimpaantuu puhelimessa.

Hänen mielestään tämänvuotiset opettajien ja lääkäreiden lakot kuitenkin kertovat siitä, että palkkataistelu on alkanut ja tulee jatkumaan.

"Eivät palkat nouse niin, että työnantajat toteavat rahaa olevan niin paljon, että he haluavat antaa sitä enemmän pois."


Kun huristaa
trollikalla Mustamäelle, tulee mieleen Hervanta. Matka kestää Tallinnan keskustasta reilun vartin, tiet ovat leveät ja jykevät betonikerrostalot makaavat väljästi. Täälläkin on teknillinen yliopisto. Ja Skypen kehityskeskus.

Skype on kolmen virolaisinsinöörin keksintö. Microsoft osti yrityksen viime vuonna. Skype ei yrityksenä ollut virolainen vaan tanskalainen, mutta krediitit innovaatiosta annetaan virolaiskolmikolle.

Vaikka Skypellä on yli 600 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti, ei siitä vielä tullut Viron Nokiaa. Suunnannäyttäjä se kuitenkin on.

Viro on pieni talous, joka tarvitsisi veturin, oman Nokiansa. Valtio kampanjoi vahvasti innovaatioiden ja uusien yritysten puolesta.

"Jos Viro pystyisi houkuttelemaan edes pienen osan heistä perustamaan yrityksensä Viroon, voisi siitä tulla todellinen, Hong Kongin kaltainen menestystarina", maalailee investointipankkiiri Joakim Helenius Viron bisnesympäristöä kartoittavassa lehdessä.

Heleniuksen mukaan huolestuttavaa on, jos Virossa valtaan pääsevät "populistiset voimat, jotka yrittävät rakentaa korkeisiin veroihin perustuvaa skandinaavista hyvinvointivaltiota pienen Viron harteille".

"Se olisi painajainen", investointipankkiiri toteaa lehdessä.



Verna Leinonen, teksti & Teemu Hotti, kuvitus




Nuoret tietävät, että kilpailu on kovaa


Virolaisista joka toisella
on oma yritys vuoteen 2040 mennessä. Näin arvioi nuori virolainen musiikkialan yrittäjä Ajankohtaisen kakkosen haastatelussa lokakuussa.

Samaa mieltä ovat ysiluokalla oleva Kaspar Kivilo ja lukiolaiset Henri Viigimäe ja Robert Uurmet Tallinnan keskustassa.

Kaikkia kiinnostaa tulevaisuudessa oman firman perustaminen eivätkä riskit huolestuta.

"Jos yritys menee alas, sitten perustetaan uusi", Viigimäe sanoo.

Kivilo suunnittelee lakiopintoja, toiset eivät osaa sanoa alanvalinnastaan. Onko hyvä palkka tärkeä kriteeri alanvalinnassa?

"Tietysti", pojat hihkaisevat yhteen ääneen.


Tallinnan yliopistossa
ympäristöteknologiaa opiskelevan Marlen Sarapuun mielestä työmarkkinoilla on kova kilpailu. Häntä myös huolestuttaa työllistyminen.

"Pitää olla itse aktiivinen ja tietysti opiskella", Sarapuu toteaa.

Sarapuu on saanut ilmaisen yliopistopaikan. Paikkoja on tarjolla rajoitetusti, ja ne saavat opiskelijat, joilla on parhaat arvosanat ja pääsykoepisteet.

Muutoin opiskelu maksaa. Tallinnan yliopistossa kandidaatin tutkinnon lukukausi maksaa noin 900 euroa, maisteritutkinnon suurin piirtein saman. Esimerkiksi media-ala ja lain lukeminen on kalliimpaa.

Opiskelijana voi hakea toimeentulotukea, joka on noin 75 euroa kuussa, ja lainatakauksen saa 190 eurolle. Tukia ollaan tosin nostamassa ja lisää stipendijärjestelmiä kehittämässä, kertoo opetusministeriö sivuillaan.


Sisustussuunnittelijaksi Narvassa
opiskellut Darja Smirnova on ollut työttömänä kesästä asti. Virossa, kuten muuallakin EU:ssa, nuorten työttömyys on kaksinkertaista koko työikäiseen väestöön verrattuna.

Koulutus kuitenkin lisää mahdollisuuksia, sillä vaikeimmin työllistyvät nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Smirnovan mielestä töiden löytäminen ei ole vaikeaa, jos on valmis tekemään mitä tahansa työtä.

Smirnova kuitenkin puhuu äidinkielenään venäjää, kuten 25 prosenttia virolaisista. Hän käy työttömyyskassan maksamilla viron kielen tunneilla laventaakseen työllistymismahdollisuuksiaan.

"Kielitaitoni vuoksi en vielä halua vastaanottaa palvelutyötä", Smirnova toteaa.

Entä yrittäjyys?

"Uskon, että minusta olisi yrittäjäksi ja haluaisinkin olla yrittäjä, mutta sitä varten tarvittaisiin rahaa."



Verna Leinonen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto