Paperista tehty mies

Viime kuun lopulla kuollut Lou Reed oli ennen kaikkea unohtumattomista lauluista tehty mies. Transformer, Berlin ja Street Hassle - levyt ovat täynnä tylyn kauniita kappaleita, joiden vaikutus on nähtävissä läpi kentän, Roxy Musicista ja Kauko Röyhkästä aina The Strokesiin asti.

Heroin, IÂ’m Waiting for the Man ja se kohtaus Trainspottingissa, jossa yliannostanut Renton raahataan Perfect Dayn saattelemana taksiin: Lou Reed oli auttamatta huumeista tehty mies. Hän ei koskaan varsinaisesti peitellyt päihdeongelmiaan. Ja lopulta, kai kohtalon jossain langettaman tuomion mukaisesti, hänet pettikin juuri maksa. Sitä paitsi, eikö kaikilla jatkoilla aina jossain vaiheessa soi Velvet Undergroundin Sunday Morning?

Reed oli myös ylimielisyydestä tehty mies ja lähes mahdoton haastateltava, josta lukemattomat toimittajat ovat jakaneet kauhukertomuksia. Hän oli itse itsensä nimeämä rokkineekeri, joka useiden aikalaistodistusten mukaan kohteli yhtyetovereitaan, ja erityisesti bändäreitä, lähes sadistisin ottein.

Hän oli vastustamattoman newyorkilainen, kuten Woody Allen tai vapaudenpatsas. Useat hänen teksteistään ovat kuin sen kaduilla vaeltaville kummajaisille pystytettyjä pahvisuojia. Ja jos Allenille New York on yläluokkaisen pariskunnan väittely kattohuoneistossa, on se Reedille maalattujen transujen kadulla käymä perhosveitsitappelu.

Siksi kai kuvittelin aina kohtaavani hänet sattumalta jollain New Yorkin likaisella bulevardilla. Sen sijaan löysin hänet puhtoisesta Kampista. Vuosi oli kai 2009, kun siinä hän yhtäkkiä seisoi. Yksin, keskellä elokuista Eerikinkatua. Rokkikukko Reed odottamassa vaimoaan. Kuten kuka tahansa meistä odottaisi, vähän orpona, valkoinen muovipussi kädessään. Muistan kiinnittäneeni huomiota lähinnä siihen, kuinka pieneltä ja hauraalta hän näytti. Ihonsa ohuelta, kuin ne hänen ympärilleen tippuneen lehdet.

Ja vaikka onkin kieltämättä yksi suurimmista kliseistä olla jotenkin yllättynyt oman sankarin osoittautuessa lopulta vain ihmiseksi, en saa nyt millään karistettua sitä ajatusta. Ajatusta, että juuri se minun kohtaamani mies siellä Eerikinkadulla. Se paperista tehty mies. Se on nyt poissa.