Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 
Aviisi 15/2007
kansi

Yliopistojen aloituspaikkoja aiotaan karsia tuhansilla

Vuonna 2020 aloittajia voi olla 3 500 nykyistä vähemmän

Opetusministeriö kaavailee yliopistojen aloituspaikkojen merkittävää karsimista. Suomen yliopistoissa aloittaa nykyisin vuosittain noin 21 000 opiskelijaa, mistä määrää pyritään laskemaan vuoteen 2012 mennessä reiluun
19 000:een ja 2020-luvun alkuun mennessä 17 500:aan.

Karsimisen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea se, että suomalaisten ikäluokkien koot ovat pienentymässä. Näin ollen koulutuspaikkoja ei tarvita jatkossa yhtä paljon kuin nykyisin.

Lisäksi suurten ikäluokkien eläköityessä vähemmän koulutetusta työvoimasta alkaa tulla pulaa, joten ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää opiskelijoita.

Vähentämisen syynä ovat myös opetusministeriön vaatimukset opetuksen tehostamisesta.

"Jatkossa pyritään siihen, että nykyistä useampi yliopisto-opiskelija suorittaa tutkintonsa loppuun asti. Tällöin pienentynytkin opiskelijamäärä voi tuottaa nykyisenlaisen lopputuloksen", kertoo neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää opetusministeriöstä.


Kritiikkiä Tampereen yliopiston hallitukselta

Mäenpää on valmistellut vuodet 2007-12 kattavaa opetusministeriön kehityssuunnitelmaa, jolla ohjataan suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen lähivuosien suuntaviivoja.

Suunnitelman luonnos valmistui kesällä, jonka jälkeen noin 250 tahoa on jättänyt siitä lausuntonsa joulukuun alussa valmistuvaa lopullista suunnitelmaa varten.

Mäenpään mukaan lausuntojen yleissävy oli myönteinen. Sanansa sanoi myös Tampereen yliopiston hallitus, jonka silmissä kehityssuunnitelman luonnos oli kuitenkin tietyiltä osin pettymys.

"Siinä puhutaan vain aloituspaikkojen määrän muuttamisesta, vaikka yliopistojen kannalta huomattavasti olennaisempaa olisi tietää, miten valmistuneiden määrän halutaan kehittyvän", Tampereen yliopiston vararehtori Juhani Lehto sanoo.

Heikki Mäenpää kertoo, että aloituspaikkojen vähenemisen on kaavailtu näkyvän aikanaan myös tutkintotavoitteiden muuttuvana määränä, mikäli tulossopimukset tehdään jatkossakin valmistuneiden määrän perusteella.

"On kuitenkin mahdollista, että yliopistojen rahoituskäytäntöihin tulee muutoksia lähivuosina, eikä valmistuneiden määrän tulevaisuuden tavoitteita siksi voida vielä tietää", Mäenpää kommentoi.


Etenkin humanistinen ja kasvatusala tulilinjalla

Tampereen yliopiston hallitus kritisoi kehityssuunnitelmasta antamassaan lausunnossa myös sitä, ettei luonnoksessa kerrottu riittävän tarkasti, mitä Suomen maakuntia ja yliopistoja aloituspaikkamäärien vähennykset koskisivat.

Luonnoksen mukaan jo viiden vuoden kuluttua humanistisella ja kasvatusalalla aloittaisi 600 opiskelijaa nykyistä vähemmän. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla vähennys olisi noin 400 sataa paikkaa, samoin luonnontieteissä. Ainakin näillä aloilla vähennykset saattaisivat näkyä myös Tampereella.

Heikki Mäenpää kuitenkin muistuttaa, että vähennystarpeet arvioidaan tarkasti Tilastokeskuksen ja työministeriön laskelmien mukaan. Koska tärkeässä osassa ovat eri maakuntien väestöpohjan tulevaisuuden näkymät, muuttovoittoinen Pirkanmaa tuskin kokee suuria karsimisia.

"Nuoret ikäluokat eivät pienene Pirkanmaalla yhtä rajusti kuin vaikkapa Itä-Suomessa, joten Tampereen seudulla ei pitäisi olla myöskään koulutuksen tarpeessa kovin rajuja muutoksia. Maakuntien liittojen kannanotot pyritään myös huomioimaan lopputuloksessa."


Toteutuminen epävarmaa

Vararehtori Juhani Lehtoa ihmetyttää suunnitelmassa se, miksi aloituspaikkamääriä halutaan supistaa jo vuonna 2012, vaikka silloin yliopistoihin hakeutuu vielä lähes nykyisen suuruisia ikäluokkia.

"Usein tällaiset suunnitelmat ovatkin kovin spekulatiivisia ja lähinnä suuntaa-antavia. Kokemusta on myös siitä, että suuret suunnitelmat opintopaikkojen karsimisesta on koettu virheellisiksi. Näin kävi 90-luvulla, kun Tampereen lääketieteen laitos meinattiin ajaa alas."

Mikäli Tampereen yliopistossa aloittavien määrää kuitenkin alettaisiin supistaa voimakkaasti, vaikutukset voisivat olla sekä positiivisia että negatiivisia.

Lehdon mukaan myönteistä olisi muun muassa se, että joidenkin aineiden massaluennot eivät olisi enää yhtä tupaten täysiä ja opettajien määrä suhteessa opiskelijoihin voisi kasvaa.

"On mahdollista, että karsimistarpeet saattaisivat kohdistua myös pienempiin oppialoihin. Siinä tapauksessa saattaisi käydä niin, että jos sekä Jyväskylässä että Tampereella voisi opiskella tätä samaa ainetta, opetus ehkä keskitettäisiin niistä vain toiseen."

Kaiken kaikkiaan Lehto uskoo, että onpa ministeriön papereissa aikanaan kuinka suuria suunnitelmia tahansa, niiden toteuttaminen käytännössä on suunniteltua huomattavasti hitaampaa ja luultavasti väljempää.

"Luulen, että opiskelijamäärien ja tutkintotavoitteiden kasvussa ollaan tulossa päätepisteeseen. Supistuksiin kuitenkin ryhdytään varmaankin vasta sitten, jos rahat alkavat loppua."

Olli Koikkalainen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto