Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 
Aviisi 15/2007
kansi

Levyarvioita: Viikate ja Leevi And The Leavings -tribuutti

Marraskuu on synkkä

Viikate: Marraskuun lauluja II. Ranka Recordings 2007.

"Routaisten peltojen pehtoori" Kaarle Viikate on epäilemättä yksi nyky-Suomen tuotteliaimmista muusikoista. Marraskuun lauluja II on jo toinen tänä vuonna julkaistu Viikate-albumi, ja tuttuun tapaan sekä sävellykset että sanoitukset ovat käytännössä kokonaan Kaarlen käsialaa. Tiuhasta levytystahdista huolimatta laatu on pysynyt tasaisen varmana.

Marraskuun lauluja II:lla Viikate palaa alkuajoiltaan tuttuun rauhallisesti särisevään synkistelyyn. Kaikuja kuuluu niin surumielisestä Suomi-iskelmästä, mustavalkoleffoista kuin katajaisesta kansanrunoudestakin.

Kuolema on läsnä tavalla tai toisella koko ajan, mihin viittaa jo levyn nimikin (Â’marrasÂ’ merkitsee kuollutta). Unholaan ei ole painettu myöskään V-orkesterille rakkaita kuutamoa, kaihoa ja katkeruutta.

Vaikka levyn yleisilme on varsin synkkä, mukaan mahtuu leppoisiakin hetkiä, sanaleikittelyä ja pientä toivonkipinää. Lopputuloksena on laadukasta rautalankametallia, joka ei ole järin mieltäylentävää mutta omalla tavallaan hyvinkin kaunista.

Koko levy tiivistyy hyvin Hallamaat-kappaleen säkeisiin:

"LapsÂ’ sunnuntain, sä ällös huoli, vaikka vaellat yksin, kun ilomielin maata sulaa samoat.

On hallamailla elo vain niin pirun raskas juttu toisinaan."


Gösta ei kuole ikinä

Eri esittäjiä: Melkein vieraissa - Tribuutti Leevi & The Leavingsille. Elements Music 2007.

Uniklubi, Egotrippi ja kumppanit tulkitsemassa Leevin klassikoita - pelkkä ajatus tuntuu etukäteen sekä pyhäinhäväistykseltä, painajaiselta että rahastukselta. Mutta kun ennakkoluuloistaan pääsee eroon, havahtuu nopeasti siihen, että levy kannatti todellakin tehdä.

Mukaan on saatu kiitettävän värikäs artistikatras, johon mahtuu isoja nimiä niin rockin kuin popinkin puolelta. Heidän käsittelyssään Gösta Sundqvistin yhtä aikaa traagiset, koomiset ja hämmentävät hengentuotokset kokevat pääosin onnistuneita uudelleensyntymiä.

Parasta antia tarjoilevat yltiösynkkien kappaleiden heleät tulkinnat, kuten Jani Wickholmin Elina, mitä mä teen? ja Olavi Uusivirran ja Paula Vesalan duetoima Pimeä tie, mukavaa matkaa. Kummankin tarina voisi olla suoraan suomalaislehtien pienistä onnettomuusuutisista, joiden taustoilta löytyvät järkyttävät elämänkohtalot jäävät usein pimentoon.

Mielenkiintoisin veto on kuitenkin Ville Leinosen versio Kiinalaisessa pesulassa -kappaleesta, joka on saatu kuulostamaan lähes yhtä kierolta kuin Sielun Veljet parhaimmillaan.

Ilman Maj Karman ponnetonta Muotitietoista ja Viikatteen vaisua Teuvoa levy olisi miltei täysosuma.

Olli Koikkalainen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto