Erilaiset opiskelijat esittäytyvät

Lotta yllättyi yliopiston lunkkiudesta

Lotta Jokinen, 24, opiskelee kolmatta vuotta suomen kieltä. Hän on siis perustutkinto-opiskelija, muttei päässyt sisään ensiyrittämällä.

"Hain ensin opiskelemaan tiedotusoppia. Olin saanut lukiossa sellaisen kuvan, että koska minulla oli äidinkielestä ällä, pääsen sisään."

Seuraavana keväänä Lotta mietti, minne hän pääsee varmasti sisään.

"Minulla kävi niin huono tuuri, että olin keuhkokuumeessa Tampereen suomen kielen pääsykokeiden aikaan. Pystyin hakemaan vain Turkuun."

Vuoden Turussa opiskelun jälkeen Jokinen haki Tampereelle suomen kieleen ja pääsi heti sisään. Lotta lukee nyt sivuaineenaan tiedotusoppia. Hän haluaa tulevaisuudessa tiedottajaksi tai toimittajaksi, mutta tekee äidinkielen opettajan sijaisuuksia rahoittaakseen opintojaan.

"Oli sokeeraavaa, että rahaa ei enää ollut entiseen tapaan."

Yliopistossa luentoja saa ottaa sen verran, kuin itse haluaa.

"Opiskelu hämäsi alussa lunkkiudellaan. Perusopintojen jälkeen, kun piti pikku hiljaa alkaa tehdä kandin työtä, tajusi, että ei tämä niin helppoa olekaan."

Lotan mukaan hänen lukionsa meni vasemmalla kädellä ja hän keskittyi sosiaaliseen elämään.

"Ensimmäinen vuosi Turussakin meni aika hyvin sosiaaliseen elämään. Nyt olen alkanut ryhdistäytyä ja opiskella!"

Satu jatkaa tutkinnon jälkeen sivuaineilua

Satu Juoperi, 28, valmistui kesällä maisteriksi venäjän kielestä ja kulttuurista. Hän aloitti täydennysopiskelut heti tänä syksynä, koska oli kuullut mahdollisuudesta kaveriltaan. Ensimmäisen lukuvuoden valmistumisen jälkeen täydennysopiskelu on maksutonta.

“Kukaan ei tunnu tietävän tästä mahdollisuudesta."

Satu suorittaa tiedotusopin sivuainekokonaisuutta loppuun täydennysopiskelijana. Opiskelu ei eroa tavallisesta perustutkinto-opiskelusta muuten mitenkään, mutta hänellä on opiskeluoikeus vain tiedotusoppiin. Hän käy samoilla kursseilla kuin tavalliset opiskelijat.

“Yksi kurssi jää syksylle 2009. Jos suoritan vielä senkin, joudun maksamaan."

Täydennysopiskelija saa ateriatukea ja opintotukea, vain jos opinnot tuovat ammatillisen pätevyyden. Koska Juoperi saa opinnoistaan toimittajan pätevyyden.

“Täydennysopiskelu on hyvä vaihtoehto myöhännäisherännäisille eli meille, jotka vasta yliopistossa tajuamme, mitä haluamme tehdä. Olen nyt tajunnut, että toimittajuus on mun juttu."

Koska täydennysopiskelija ei saa liittyä ylioppilaskuntaan, Satu ei saa enää opiskelija-alennusta, eikä saa käydä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä.

“On tosi hyvä, jos täydennysopiskelijat saavat jatkossa liittyä Tamyyn."

Ira loikkasi työelämästä maisteriopintoihin

Liken kustannuspäällikkö Ira Aartelo, 34, opiskelee ensimmäistä vuotta teatterialan kansainvälisessä maisteriohjelmassa.

“Maisteriohjelmassa on sata kertaa enemmän opiskelun iloa kuin tavallisessa opiskelussa. Tässä on tiivis opiskeluporukka. Ryhmän mukana on pysyttävä, ja opiskelu on aika kiivastahtista."

Maisteriohjelma on Tampereen, Amsterdamin ja Isossa-Britanniassa sijaitsevan Warwickin yliopistojen yhteishanke, ja sen opiskelijat tulevat ympäri maailmaa. Opintoihin kuuluu vaihtojakso yhteistyöyliopistossa. Tampereella ohjelmassa opiskelee kymmenisen opiskelijaa.

“Ihmiset ovat nuoria, fiksuja ja innokkaita."

Ira on ollut töissä siitä asti, kun aloitti opinnot Helsingin yliopistossa teatteritieteessä 90-luvun puolivälissä. Nyt hän opiskelee täysipäiväisesti vuoden opintovapaalla. Koska Aartelo on ollut yli 10 vuotta työelämässä, hän saa aikuiskoulutusrahaa 880 euro kuussa.

“Suosittelen vaihtoon lähtemistä opiskelujen aikana ja tämä on oikeastaan laajennus vielä siitä, että menee kansainväliseen maisteriohjelmaan."

Aartelo aikoo hyödyntää lisäopintojaan maisteriohjelmassa työelämässä, jossa hän haluaisi edetä vaativampiin tehtäviin.

Jaana innostuu käytännön tutkimuksesta

Jaana Haatainen, 32, valmistui maisteriksi vuonna 2001, jonka jälkeen hän haki heti jatko-opiskelijaksi. Hän haluaa tutkijaksi, johon väitteleminen luo hyvän pohjan.

“Jatko-opiskelu on pääasiassa tutkimuksen tekoa eli kirjojen lukemista, aiheen taustojen selvittämistä ja puhdasta kirjoitustyötä."

Jaana tekee väitöskirjaansa henkilöstön asemasta julkisen sektorin palvelutuotannon muutosten, kuten kilpailutuksen ja yhtiöityksen, yhteydessä. Hän on tehnyt tutkimusta varten kyselytutkimuksia bussinkuljettajille.

“Suola tutkijan työssä on se, että pääsee käytännön ihmisten kanssa tekemisiin ja kuulee heidän kokemuksiaan. Pelkkä teoria olisi aika kuivaa."

Professori pyysi Haataista töihin laitokselle jo opiskeluaikana. Hän aloitti tutkimusavustajana kesätöissä ja pääsi pikkuhiljaa etenemään assistentiksi. Hän on nyt virkavapaalla ja tekee jatkotutkimustaan apurahan turvin.

“Apuraha on vain 1200 euroa kuussa. Summa on tosin veroton."

Jotta voi päästä jatko-opiskelijaksi, gradun arvosanan tulee olla vähintään keskitasoa. Jaana suosittelee tutkijan uraa pitkäjänteisille, kärsivällisille ja sosiaalisille opiskelijoille.

“Ei tarvitse olla valmiiksi hyvä tutkija, jotta voi lähteä kouluttautumaan tutkijaksi."

Päivi on elinikäinen oppija

Kouluttaja Päivi SvÃ¥rd, 50, opiskelee avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden perusteita. Kokonaisuuden opiskelu kestää puolitoista vuotta. Hän toimii itsekin Täydennyskoulutuskeskuksen sivutoimisena tuntiopettajana.

“Menin avoimeen yliopistoon, koska tämä on verkko-opiskelua. Saan työni kautta 50 prosentin alennuksen, mutta olisin tullut tänne muutenkin. Opiskelut voi hoitaa työn ohessa."

Päivin mielestä verkko-opiskelu vaatii itsenäistä ja itseohjautuvaa otetta, mutta on hyvin antoisaa.

“Opiskelen melkein koko ajan jotakin."

SvÃ¥rd on valmistunut kandidaatiksi saksan kielestä ja kulttuurista vuonna 1985. Hän on täydentänyt opintojaan pikku hiljaa ja valmistui maisteriksi vuonna 2005. Hän on opiskellut paljon muutakin kuin filosofian maisterin tutkintoonsa kuuluvia opintoja.

SvÃ¥rd ei pidä noin 250 euron avoimen yliopiston kurssimaksua kovana.

“Tiedän, mitä yksityiset koulutukset maksavat. Vitsailen välillä, että minulla ei olisi varaa niihin kursseihin, joissa olen kouluttajana."

Päivi muistuttaa, että avoin yliopisto on hyvä vaihtoehto nuorille, jotka eivät heti pääse opiskelemaan unelma-alaansa. Avoimen kursseista on mahdollista saada korvausmerkintä, kun pääsee yliopistoon varsinaiseksi opiskelijaksi.

Anniina on fuksi ja konkari

Erillisvalinnan kautta Tampereen yliopistoon päässyt Anniina Hautakoski, 23, opiskeli kolme vuotta Vaasan yliopistossa englannin kieltä. Tänä syksynä hän aloitti englannin käännöstieteen lukemisen.

“Jos tuntuu, että toinen yliopisto tarjoaa enemmän ja on valmis siihen, että pidentää opintojaan, niin kannattaa vaihtaa. Pidensin kakkuani kahdella vuodella, mutta se kannatti."

Anniina on laskenut, että olisi valmistunut Vaasasta jo ensi syksynä, jos olisi jatkanut opintojaan siellä. Hän tunsi entuudestaan ihmisiä Tampereelta, joten muutto ei hirvittänyt.

Hautakoski opiskelee samaan aikaan ensimmäisen vuoden kursseja kuten perusopintoja ja pidemmälle edenneiden kursseja, koska englannin kielen ja kääntämisen kurssit eivät täysin korvaa toisiaan.

“Olen puoliksi fuksi ja puoliksi neljännen vuoden opiskelija.“

Anniinalla oli noin 190 opintoviikkoa, kun hän haki Tampereelle. Hän oli siis jo valmistunut kandiksi.

“Erillisvalinnassa ratkaisi opintomenestys ja se, mitä olin suorittanut Vaasassa."

Hänellä on valmiina suppeat sivuaineet saksan kirjallisuudesta ja viestinnästä.

“Haluan vaihtaa saksan kirjallisuuden käännöstieteeseen ja viestinnän tiedotusoppiin, mutta en tiedä, kuinka helposti se onnistuu."

Teemu on avoimessa opiskelupaikan perässä

Helsingin Lastenklinikan sairaanhoitaja Teemu Purojärvi, 31, haki viime keväänä opiskelemaan hoitotiedettä. Hän ei päässyt sisään, joten hän aloitti syksyllä opinnot avoimessa yliopistossa.

“Haluan opiskella lisää, jotta voisin edetä johtaviin tehtäviin."

Esimerkiksi ylihoitajan pitää olla valmistunut maisteriksi sairaanhoitajan opintojensa päälle. Purojärvi opiskelee avoimessa hallintotieteiden perusopintoja, koska niitä tarvitaan hoitotieteessä.

Hän asuu Vantaalla, mutta Tampereen yliopiston avoimen yliopiston opinnot onnistuvat, koska hän osallistuu Hämeenlinnassa järjestettävään opetukseen. Luento-opetusta on melko vähän.

“On haastavaa suunnitella ajankäyttöä, niin että kotona ehtii olla ja töissäkin käydä."

Teemu yrittää ensi keväänä uudestaan hoitotieteitä opiskelemaan.

“Jos se ei onnistu, niin yritän avoimen väylän kautta."

Jos on suorittanut avoimessa yliopistossa paljon opintoja, voi päästä niiden ansiosta sisään yliopistoon. Hallintotieteiden perusopinnot maksavat 200 euroa ja ne suoritetaan vuodessa. Lisäksi Purojärvelle tulee matkakuluja opintojen takia Hämeenlinnaan.

“Uskon, että pääsen alle 400 euron kaikkine kuluineen. Se on pieni hinta. Jos uralla etenee, niin se on noin kahden kuukauden palkankorotuksen verran."

Kristin ei koe itseään ylimääräiseksi

Kristin Zimmermann, 24, aloitti englannin kielen opintonsa kotimaassaan Saksassa viisi vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten hän oli vaihdossa Tampereen yliopistossa ja ihastui Suomeen, joten hän tuli opiskelemaan Jyväskylään kulttuurien välisen viestinnän maisteriohjelmaan.

Tällä hetkellä hän suorittaa opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua tutkimusapulaisena Tampereen yliopistossa ja opiskelee ylimääräisenä opiskelijana kasvatustieteiden perusteita.

Kristin valitsi ylimääräisen opiskelijan aseman, koska mikään muu ei tuntunut onnistuvan. Suomessa ei voi olla kirjoilla kahdessa yliopistossa perustutkinto-opiskelijana. Joustava opinto-oikeuskaan ei onnistunut.

Joo-opiskeluoikeus on mahdollista saada vain, jos kotiyliopistossa ei voi suorittaa sitä ainetta, minkä haluaisi sivuaineekseen.

“Olisin päässyt avoimeen yliopistoon, mutta tunnit olisivat olleet ilta-aikaan. Professori kertoi, että voin hakea ylimääräiseksi opiskelijaksi. Päivätunnit sopivat minulle paremmin."

Kristin osallistuu tavallisille kasvatustieteen kursseille.

“En koe olevani mitenkään ylimääräinen."

Kristin yllättyy, kun kerron, että ylimääräinen opiskelu on maksullista. Hän pääsee henkilökunnan jäsenenä kursseille ilmaiseksi.

“En tosin saa tehdä muita opintoja kuin kasvatustieteen perusteet."

Hertta-Mari Kaukonen