Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Miljoonat puhuvat keksittyä kieltä

Yliopisto-opiskelijoiden esperantoryhmässä kokoontuu nuoria harrastajia

Samuel Ranta, Markus Sunela, Ilari Laitinen ja Miamaria Saastamoinen opiskelevat esperantonkielisten kirjojen ympäröiminä.
Samuel Ranta, Markus Sunela, Ilari Laitinen ja Miamaria Saastamoinen opiskelevat esperantonkielisten kirjojen ympäröiminä.

Suurimmat ongelmat esperanton kielessä ovat, että juuri kukaan ei tiedä sen olemassaolosta. Ja ne, jotka tietävät, luulevat, että sitä ei käytä enää kukaan", yliopisto-opiskelijoiden esperantoryhmää reilun vuoden vetänyt Markus Sunela sanoo.

Esperanto kehitettiin 1800-luvun lopussa, jolloin englanti, ranska ja saksa olivat yhtä laajassa käytössä kansainvälisesti, eikä mikään kieli ollut saavuttanut toista merkittävämpää asemaa. Esperantosta oli tarkoitus tulla maailmankieli, jota puhumalla olisi pärjännyt kaikissa kansainvälisissä tilanteissa. Esperanton sanasto on hyvin samantapainen kuin ranskassa, englannissa ja espanjassa. Kielioppi on erittäin helppo, koska siinä ei ole poikkeuksia.

"Ihmiset eivät yleensä usko, että esperanto toimii ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Mutta kyllä se toimii! Itseäni oli häirinnyt pienestä asti kielten epäloogisuudet ja olin heti kiinnostunut esperantosta, koska se on niin loogista", opiskelijoiden esperantoryhmäläinen Samuel Ranta sanoo.


Esperantoa puhuu erilaisten arvioiden mukaan sadastatuhannesta miljooniin ihmisiin. Saa kuitenkin hakemalla hakea, missä sitä käytetään työkielenä. Esperantistit osaavat mainita vain kaksi paikkaa: San Marinon kansainvälisessä tiedeakatemian ja yhden matkatoimiston.

Joillakin pareilla esperanto on ainut yhteinen kieli, joten esperantoa toisena äidinkielenään puhuvia lapsia syntyy välillä. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan ainakin yksi esperantoa äidinkielenään puhuva ihminen.

Esperantosta oltiin Suomessa hyvin kiinnostuneita solidaarisuusvuosikymmeninä 60-70-luvuilla, mutta kieli on kokenut uuden tulemisen internetaikakaudella. Keskustelupalstoilla on helppo saada tuttuja pienenkin kielen opettelun jälkeen. Nyt harrastajissa on paljon myös nuoria, vaikkei heitä yhdistyksissä juuri näykään.

Markus Sunela törmäsi itse ensimmäistä kertaa esperanton tapaiseen keksittyyn kieleen volapükiin, kun luki Aku Ankkaa lapsena. Kandintyötä tehdessään Sunela huomasi, että volapük on oikeasti olemassa oleva kieli, eikä pelkästään Akun harmiksi luotua mongerrusta. Pian tämän oivalluksen jälkeen Markus löysi volapükin seuraajan, esperanton.

“Esperantoyhdistyksessä ei ollut juurikaan nuoria mukana, joten aloin koota yliopistoporukkaa mukaan. Teekkarina minua kiehtoo se, että esperanto on insinööriratkaisu kieliongelmaan", Sunela sanoo.


"Olen tutustunut isän kautta esperantoon jo 6-vuotiaana. Olin iloinen, kun nyt on tullut nuorten toimintaakin. Aikaisemmin esperantoa piti harrastaa papparaisten kanssa", Sunelan kerhossa mukana oleva opiskelija Miamaria Saastamoinen hymyilee.

Tullakseen mukaan opiskelijoiden kerhoon, ei tarvitse osata esperantoa tai olla esperantoyhdistyksen jäsen.

"Esperanto on helppo kieli oppia, koska sen kielioppi on täysin säännöllinen ja sanoja johdetaan paljon toisista sanoista. Voin luvata, että jos tänne tulee uusi opiskelija, hän osaa esperantoa ensimmäisen tapaamisen jälkeen", Sunela sanoo.

Opintokerhossa on mukana kymmenisen opiskelijaa Tampereen yliopistosta ja teknilliseltä yliopistolta. Kerhossa on tapaamisia noin parin viikon välein. Kerhossa opiskellaan kieltä, mutta myös kuunnellaan esperantonkielistä musiikkia ja pelataan pelejä. Joskus on katsottu elokuvia, kuten esperantonkielinen scifi-elokuva Incubus, jota tähdittää Star Trekistä tuttu näyttelijä William Shatner.

"Jatkossa on tarkoitus monipuolistaa toimintaa eli esimerkiksi käydä retkillä ja pitää kulttuuri- ja vaihtoehtokahviloissa luentoja kielestä", Sunela sanoo.

Helsinkiläiset opiskelijat saavat esperanton alkeiskurssista opintopisteitä, toisin kuin Tampereella. Tampereen yliopiston kielikeskuksen tarjonnassa ei ole mitään esperantoksi, ei edes itseopiskelupuolella. Esperantokurssista on kuitenkin tarkoitus kehittää kielikeskuksen kanssa sellainen, että siitä saisi opintopisteitä. Ainakin toistaiseksi opiskelijat ovat mukana toiminnassa silkasta harrastamisen ilosta.

"Esperanto on mukava harrastus. Se tarjoaa paljon luettavaa, sillä kiinasta ja pienistä kielistä ei käännetä läheskään niin paljon kirjoja englanniksi kuin esperantoksi", opiskelija Ilari Laitinen sanoo.


Hertta-Mari Kaukonen


Esperanto haltuun


- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Esperanto

- Tule seuraavaan opiskelijatapaamiseen 24.11. klo 18 Nestoon (Satakunnankatu 30 C 6) tai ota yhteyttä esperantoryhmään: Markus Sunela 040-7685165, markus.sunela@iki.fi, tai Miamaria Saastamoinen miamaria.saastamoinen@uta.fi.

- Tampereen esperantoyhdistyksen päivystysajat ovat maanantaisin klo 16-17 Nestossa, jolloin joku on aina paikalla, mutta jäsenet ovat pääasiassa vanhempaa väkeä

- Esperanton ilmaista opetusmateriaalia löytyy täältä: http://fi.lernu.net/

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (3)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Sylvia Hämäläinen (11.11.10, kello 20:19)

    Nyt on itseopiskelustudiossa oppikirja kasetteineen sekä sanakirja 8.11. lähtien.
    Sylvia

  2. Kimmo Hakala (11.11.10, kello 21:56)

    Internacia lingvo - kiel bonega ideo!

  3. Hertta-Mari Kaukonen (12.11.10, kello 13:30)

    Kiitos, Sylvia täydennyksestä. Silloin, kun selvitin asiaa, ei ollut vielä mitään itseopiskelumateriaalia.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto