Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Vaiennettu taide

Kuvataiteilija Juho Viitalan teos ei saanut lupaa poliittisen sisällön vuoksi. Teemu Takatalon kulutuskriittinen teos poistettiin Tulllintorilta. Voima-lehden AD:n Klaus Welpin mukaan Kiasman johto ei halunnut näyttelyyn sponsoreita kritisoivia vastamainoksia. Torjutaanko taidetta taloudellisista syistä?

Teemu Takatalon mukaan hänen teoksensa oli siinä mielessä onnistunut, että se elää vieläkin. Juho Viitala haluaisi edelleen toteuttaa oman teoksensa jossain muodossa.
Teemu Takatalon mukaan hänen teoksensa oli siinä mielessä onnistunut, että se elää vieläkin. Juho Viitala haluaisi edelleen toteuttaa oman teoksensa jossain muodossa.

Luova talous on 2000-luvun muotisana. Kun teollinen tuotanto karkaa halpatyövoiman maihin, luovuuden ja talouden yhdistämisestä toivotaan Suomen pelastusta. Taiteen ja talouden suhde ei kuitenkaan ole kitkaton.

1960-luvulla Hannu Salaman Juhannustanssit ja Harro Koskisen Sikamessias-teos tuomittiin jumalanpilkasta. Onko varovaisuus yritysmaailman edessä 2000-luvun sensuuria?



"Jos tehdään kaupallista yhteistyötä esimerkiksi ostoskeskuksen kanssa, siinä on ihan selvä hyötymistarkoitus. Se on itsestään selvä lähtökohta", kuvataiteilija Teemu Takatalo sanoo. "Mielestäni se, että taidetta tai kulttuuria voi käyttää hyväkseen jonkin yhtiön toiminnan liikevoiton lisäämiseen on konsepti, jota taiteilijoiden ei välttämättä sisällöllisesti tarvitse niellä."

Takatalon teos Valistuneen kuluttajan synninpäästö oli esillä 28. syyskuuta avatussa Pispalan nykytaiteen keskuksen Hirvitalon Antimateria-näyttelyssä Tampereella Tullintorin kauppakeskuksessa.

"Hirvitalo oli kutsuttu Tullintorille pitämään näyttely", Takatalo kertoo. "Aluksi suhtauduimme siihen vähän oudoksuen, mutta ajattelimme, on kiinnostavaa kokeilla tuoda yhteiskunta- ja kulutuskritiikkiä ympäristöön, jossa kuluttaminen tapahtuu."

Kulutus- ja kapitalismikriittinen teos närkästytti Tullintoria hallinnoivan Citycon-yhtiön siinä määrin, että kauppakeskus päätti poistaa Takatalon teoksen ja jatkaa näyttelyä. Teos oli maalattu suoraan seinään, ja kauppakeskuksen työntekijä maalasi teoksen piiloon valkoisella maalilla.

"Kun suunnittelin teosta, osasin varautua siihen, että jonkinlainen reaktio syntyy", Takatalo sanoo. "Olin aika varma, että tulee kriittistä palautetta, ja asiasta syntyy keskustelua ja hyvä - tämähän on taiteen tarkoitus. Mutta ei tullut mieleenkään, että joku käyttäytyisi tuolla lailla. "

Ei ole vaikea uskoa, että teos suututti kauppakeskuksen. Takatalo maalasi näyttelytilan seinään tekstin, jossa oli Tullintorilla toimivien liikkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuusuunnitelmia ja kritiikkiä niiden toteutumisesta.

"Mielestäni ainut keino herättää keskustelua oli olla suora", Takatalo selittää. "Jos saman sisällön kätkee ilmaisun verhon taakse, syntyykö siitä mitään keskustelua? Vai ohitetaanko se kriittisenä taideteoksena, joka on ihan yhdentekevä. Yhteiskunnallisen taiteen tarkoitus on pyrkiä toteuttamaan yhteiskunnallisia muutoksia tai edes myötävaikuttamaan niihin."

Hirvitalon toiminnassa Takatalo on ollut mukana alusta asti ja osallistuu siihen edelleen. Lauantai-iltana 5. marraskuuta kolme mustiin pukeutunutta, kasvonsa huivein ja hupuin peittänyttä miestä tuli Hirvitalon eteiseen. Sanomatta mitään miehet kaasuttivat pippurisuihketta kahden paikalla olleen henkilön kasvoille ja talon sisätiloihin. Hirvitalolla oli aiemmin samana päivänä pidetty päihteettömät koko perheen juhlat.

"Kukaan ei ole myöntänyt tai ottanut vastuta teosaan", Takatalo sanoo. "Vaikea käsittää, mitkä siinä olivat motiivit. Kuka näkee jonkun Hirvitalon toiminnan sellaisena uhkana, että täytyy hyökätä sitä vastaan? Ei Hirvitalo ole mikään tiettyyn suuntaan pyrkivä määrätietoinen toimija. Se on vain pohja, jossa voi tehdä asioita."



Ilmaisjakelulehti Voima on julkaissut mainoksia parodioivia vastamainoksia yli kymmenen vuotta. Vastamainoksista järjestettiin näyttely marraskuun alussa helsinkiläiseen Akkuna-galleriaan, ja niitä projisoitiin vastapäiseen Lasipalatsin ulkoseinään.

Alun perin Voima tarjosi näyttelyä nykytaiteen museo Kiasmaan.

"Ensireaktio Kiasmasta oli tosi lämmin. Sieltä vastattiin, että vastamainokset ovat tunnettuja ja noteerattuja", lehden AD Klaus Welp kertoo.

Welp meni keskustelemaan näyttelystä Kiasman museonjohtaja Pirkko Siitarin kanssa.

"Neuvottelupöydässä Siitarilta tuli tällainen lause, että Kiasman sponsoreita parodioivia vastamainoksia ei voida sisällyttää tähän mahdolliseen näyttelyyn."

Neuvoteltuaan toimituksen kanssa Welp lähetti vastauksen, että mitään ei voida karsia näyttelystä pois. Parin viikon kuluttua tuli vastaus, että Kiasma ei ryhdy näyttelyn järjestämiseen.

"Olivat ne syyt sitten taloudelliset tai taiteelliset, niin näin kävi", Welp sanoo. "Meidän viestimme oli, että journalistinen ja taiteellinen vapaus täytyy säilyttää. Kiasman johdon varovaisuus tämän suhteen oli järkyttävää."

Welpin mukaan asetelma taiteen sponsoroinnissa on tuttu yliopistomaailmasta ja tutkimuksesta.

"Kun verorahoilla rahoitettavaa järjestelmää ollaan ajamassa alas, se tarkoittaa sanan- ja taiteenvapauden vaarantamista. Ei välttämättä ole yritysten intresseissä, että näin tehdään, vaan hiljainen varovaisuus on vaarallista."

Vastamainoksissa yhdistyvät aktivismi, journalismi ja taide.

"Oma toiveeni on ehdottomasti, että taide olisi kantaaottavampaa ja yhteiskunnallisempaa. Että taide kehittäisi konetta, eikä ole vain koristelua."



"Luulen, että se liittyy sellaiseen ajan hengen mukaiseen yleiseen selkärangattomuuteen", kuvataiteilija Juho Viitala pohtii. "Pelätään turhia asioita, että joku suuri firma hermostuu."

Viitalan katuun tehty installaatio No salaam, no shalom oli tarkoitus toteuttaa elokuussa JAA/EI/POISSA -näyttelyn yhteydessä. Viime hetkellä Tampereen kaupunki kuitenkin veti teokselle haetun luvan pois.

Syyksi kaupunki esitti, että teos olisi jättänyt katuun pysyvän jäljen ja että katuun maalataan vain liikenteen ohjaukseen käytettäviä merkkejä. Helsingin Sanomien haastattelussa rakennuttajainsinööri Esa Rannisto sanoi, että yksi teoksen luvan kieltoon johtanut syy oli sen poliittinen sisältö.

"Lähetin teoksesta lehdistötiedotteen sen jälkeen, kun lupa oli niin sanotusti varmistunut", Viitala sanoo. "Seuraavana päivänä kaupungilta soitettiin, että lupaa ei voidakaan antaa."

Teoksessa kyyhkysparvi muodostaa arabiankielisen rauhaa tarkoittavan salam-sanan kirjoitusasun. Viitala halusi kiinnittää huomiota Suomen asekauppoihin Israelin kanssa.

Sadankomitean 2009 tekemän selvityksen mukaan Suomesta on toimitettu ohjusten osia Israelin armeijan omistamalle asetehtaalle ainakin 3,5 miljoonalla eurolla. Suomalainen puolustus- ja turvallisuusalan valmistaja Insta Defsec on Sadankomitean mukaan toimittanut Israeliin lämpökameroita ja hakupään runkoja panssarintorjuntaohjuksiin.

"Mietin pitkään, miten saisin tehtyä jonkin työn Patrian ja Insta Defsecin roolista tässä kuviossa", Viitala selittää.

Alun perin hän suunnitteli videoprojisointia yhtiöiden seinään. Sitten Viitala yritti saada luvan toteuttaa Patrian ja Insta Defsecin eteen katuun maalauksen, jossa kyyhkysparvi näyttäisi lähtevän ovesta. Lopulta teos muotoutui kaupungin keskustan katuun maalatuksi kyyhkysparveksi.

"Sen oli tarkoitus olla herättelijä, joka ei olisi helposti tuomittavissa. Rauhaa ei tule, ennen kuin on oikeudenmukaisuutta. Ei arabiankielinen rauha ole sen huonompi kuin muukaan rauha."

Kun teos ei saanut lupaa, se sai lopulta enemmän julkisuutta, kuin jos se olisi toteutettu yhtiöiden pihaan.

"Ennen Ylen haastattelua sanottiin, että mitään firmoja ei saa mainita nimeltä, mikä on minusta kummallista. Eikö julkista keskustelua asioista saa käydä niiden nimillä? Se jäi hämäämään minua todella paljon."

Viitala haluaisi edelleen toteuttaa teoksen jossain muodossa.

"Tuntuu siltä, että Israel-Palestiina-konflikti on muslimi- ja länsimaailman välisen asetelman musta sydän, joka sykkii pahaa verta. Tarvitaan rohkeutta toimia avoimesti oikeudenmukaisen maailman puolesta."



Teemu Takatalo ei näe, että kaiken taiteen tarvitsisi olla epäkaupallista.

"Taide terminä tarkoittaa jossain mielessä kaupallistettua luovuutta.Taiteelle on olemassa jonkinnäköiset markkinat - ei tosin välttämättä sellaiset, joissa rahaa liikkuu. Taide tarvitsee aina foorumin ja se on aina riippuvaista jostain."

Voisi ajatella, että taide voi kaupallistua vain tiettyyn rajaan asti niin, että sitä voi vielä kutsua taiteeksi.

"En näe siinä mitään rajaa", Takatalo sanoo. "Jokainen taiteilija asettaa itselleen rajat, mihin lähtee. Usein taiteilijat, jotka työskentelevät yhteiskunnallisten tai kulutus- ja kapitalismikriittisten aiheiden parissa, toimivat monella tasolla."

Toisaalta myös Takatalon Tullintorilta poistettu työ muistuttaa enemmän seinään maalattua lentolehtistä kuin perinteistä taideteosta.

"Ylipäätään se, mikä tekee asioista taidetta, on se, että ne tehdään taiteena taiteen kontekstissa. Ei ole olemassa mitään sellaista rajaa, joka määrittäisi, että joku asia on taidetta."

Takatalo on tehnyt teoksen yli maalaamisesta tutkintapyynnön poliisille.

"Epäilen, että tekijänoikeuksiani taiteilijana on loukattu", hän sanoo. "Oikeushan sen päättää, onko näin käynyt. Tekijänoikeuslaissa sanotaan, että taiteilijan teosta ei saa muuttaa. Ja sehän on aika radikaalia muuttamista, että sen yli käydään maalamassa ilman lupaa."



Samuli Huttunen, teksti ja kuvat





Lähteet:

Suomen Sadankomitea ry (2009): Missä soditaan suomalaisilla aseilla? Suomen asevienti ja sotateollisuus 1998-2007.

Helsingin Sanomat 22.8.2011: Tampereen kaupunki kielsi poliittisen katumaalauksen.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Lupaus (13.07.13, kello 0:11)

    Tässä uusi vetoomus sen puolesta, että suomalainen aseteollisuus lopettaisi
    yhteistyön väkivaltaisesti sortavien maiden kanssa. Lue lisää ja
    allekirjoita täällä:
    www.avaaz.org/en/petition...




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto