Lahja enemmän tarvitsevalle

Pukinkontista löytyy yhä useammin vain kortti, jossa kerrotaan lahjasi menneen jollekin toiselle. Lahjan antaja on kenties ostanut puolestasi malariaverkkoja afrikkalaislapsille, pienen palan suojeltua metsää tai tukenut suomalaista mielenterveystyötä.

Aineettomat joululahjat rantautuivat Suomeen vuonna 2001, kun World Vision aloitti Hyvän mielen lahja -kampanjan, joka nykyään kulkee nimellä Lahjaksi lehmä. Tuolloin kaikilla tuntui olevan kaikkea ja lisäroinan kantaminen kuusen alle tuntui järjettömältä. Samaan aikaan ihmisten elämä oli muuttunut niin kiireiseksi, ettei persoonallisen lahjan miettimiseen saati ostoksilla juoksemiseen oikein tahtonut jäädä aikaa.

Tarja Hakala Suomen WWF:ltä sanookin lahjoituksen tekemisen olevan etenkin kiireisten ihmisten lahjavalinta. Hakala työskentelee yksityisiltä ihmisiltä tehtävän varainhankinnan johtajana.

Hänen mukaansa aineettomien lahjojen tarjonta on lisääntynyt. Suurin hehkutus aineettomien lahjojen osalta käytiin jo muutamia vuosia sitten, mutta kenttä on silti edelleen erittäin kilpailtu. Uutta alalla on vaihtoehtojen laajuus.

"Lähes jokaisella järjestöllä on tarjolla joululahjoituksia."

Vuonna 2008 suomalaiset ostivat eettisiä lahjoja lähes 1,7 miljoonalla eurolla. Huimasta kasvusta kertoo se, että viime vuonna pelkästään jo Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja -kampanjan kautta lahjoitettiin joululahjarahoja kehitysmaihin 1,4 miljoonalla eurolla.

Lahjoituksia voi tehdä pitkin vuotta, mutta joulun alla ihmisten rahoista käydään tiukkenevaa kilpailua.

"Etenkin pari viimeistä viikkoa ennen jouluaattoa näkyvät hirmuisena piikkinä lahjoitusten määrässä. Lahjan miettiminen ja ostaminen on jäänyt yhä lähemmäksi joulua", Hakala tietää.

Suurin osa heistä, jotka joululahjan ostamisen sijaan lahjoittavat kansalaisjärjestöille rahaa, on nuoria, hyvin koulutettuja kaupunkilaisnaisia. Eli se joukko, joka on muutenkin etunenässä kannattamassa luonnonsuojelua, maailmanrauhaa ja ostamassa eettisesti tuotettua luomuviiniä.

"Tällaisesta lahjasta tulee myös antajalle hyvä mieli", Hakala arvioi.

Eettisten lahjojen antaminen näyttääkin olevan suositumpaa kuin sen saaminen. Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan peräti 19 prosenttia suomalaisista haluaa antaa hyväntekeväisyyslahjoja, mutta vain seitsemän prosenttia haluaa saada niitä.

Oli lahja sitten millainen tahansa, niitä on joka tapauksessa hankittava. Taloustutkimuksen kyselyn perusteella lahjat ja joulupukki ovat nimittäin tärkeyslistassa neljäntenä heti jouluruokien, perheen ja joulukuusen jälkeen.

Aineettomien lahjojen tarjoajat ovat pikkuhiljaa riisumassa aseista myös kehitysavun vastustajat ja norpille nyrpistelijät. Lahjarahan kun voi nykyään lahjoittaa myös kotimaassa tehtävään auttamistyöhön.

Esimerkiksi Suomen Punainen Risti tarjoaa lahjaideaksi tukea nuorten turvataloille tai ystävän ikäihmiselle. Aineeton lahja lienee helpompi hahmottaa, kun työn jälkiä voi seurata kotikaupungissaan.

Myös WWF on huomannut ihmisten halun kohentaa oman maan oloja, ja siksi joulukampanja keskittyy tänä vuonna kotimaisen luonnon suojeluun.

"Se, että lahjoitusrahat käytetään Suomessa, on kilpailuetu moneen muuhun järjestöön verrattuna", WWF:n Hakala myöntää.

Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen lahjoittaa jouluna rahaa hyväntekeväisyyteen. Aineettomien lahjojen lisäksi moni heittänee roposen joulupatakeräykseen tai keräyslippaaseen.

Keräyslippaista puheenollen, myös Tamy eli Tampereen yliopiston ylioppilaskunta tarjoaa tänä vuonna tilaisuuden lahjoittaa joululahjarahat. Yliopiston ruokaloiden ja kahviloiden kassoilla on keräyslippaita, joihin kertyneet eurot menevät Tamyn kehitysyhteistyöhankkeen hyväksi.

Intian Rajasthanissa keskitytään auttamaan etenkin naisia ja lapsia. Paikallisten terveydenhuollon työntekijöiden osaamista syvennetään ja alueelle hankitaan kylissä kiertävä lääkintäauto.

"Suurin osa lahjoitusrahoista kertyy, kun opiskelijat maksavat vapaaehtoisen kehitysyhteistyömaksun ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Meneillään olevalla intensiivikeräyksellä on tarkoitus muistuttaa, että muulloinkin voi osallistua", Tamyn kansainvälisten asioiden sihteeri Varpu Jutila selventää.

Vielä viikon 49 ajan jatkuvaan keräykseen voi osallistua myös lahjoittamalla suoraan Tamyn kehy-hankkeen tilille.

"Keräyslipas tosin madaltanee kynnystä tehdä lahjoitus", Jutila arvioi.

Hän nostaa peukkua ylös niille, jotka päättävät joululahjaostosten sijaan tukea tätä Tamyn ja kansalaisjärjestö Gravisin yhteistyöhanketta.

Suomalainen käyttää joululahjoihin keskimäärin 295 euroa, mikäli Suomalaisen työn liiton tutkimusta on uskominen. Summa on lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Yli puolet joulubudjetista kuluu lahjahankintoihin.

Kaupan liiton juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista aikoo käyttää tänä vuonna joululahjoihin vähintään yhtä paljon rahaa kuin viime vuonna.

Yksi lehmä kehitysmaahan lahjoitettuna maksaisi World Visionin kautta 400 euroa, mutta siitä voi ostaa myös neljäsosan ja luottaa, että muutama muukin haluaa rahoittaa lehmänkauppoja. Lahjoja löytyy eri järjestöiltä muutamasta eurosta lähes tuhatlappuseen asti.

Joillekin on vaikea perustella, miten juuri minun rahalahjoitukseni auttaisi ketään missään. Sen takia jokaisen euron taakse on pitänyt keksiä konkretiaa lähentelevä lahjoitusnimi. Ilmastonmuutosta vastaan taistelevaa työtä voi tukea ostamalla jäälohkareen.

Joitakin vuosia sitten korvamerkityistä lahjoituksista nousi porinaa. Kaikki olivat halunneet ostaa lahjaksi vuohen, eikä rahoja saanut käyttää muuhun. Kun vuohia oli toimitettu tarvitsijoille yllin kyllin, täytyi loput lahjoitusvarat jäädyttää. Samaan aikaan lahjoituksille olisi ollut käyttöä esimerkiksi kaivojen rakentamisessa.

Suomen World Visionin tiedottaja Anna Pollari kertoo, että jos esimerkiksi lehmätarve on täytetty, otetaan kyseinen lahja pois valikoimista. Tällöin korvamerkittykään raha ei jää tilille odottelemaan käyttötarvetta.

"Lahjoitettu raha käytetään aina kohteeseen, jonka lahjoittaja on valinnut."

Nimeämätön yleislahjoitus antaa järjestöille mahdollisuuden koordinoida varat kulloinkin eniten tarpeessa olevaan auttamiskohteeseen.

Aineettoman lahjan saaja puolestaan näkee lahjoituksen vähintään sähköisenä tervehdyskorttina. Osa järjestöistä tarjoaa anteliaimmille mahdollisuuden tulostaa teostaan kunniakirja.

Annastiina Airaksinen, teksti

Samuli Huttunen, piirros

Lahjafaktaa

Lahjoita luonnolle:

www.wwf.fi

www.greenpeace.fi

www.sll.fi

Apua kehitysmaihin ja lapsille:

www.tamy.fi/kehy

www.worldvision.fi

www.unicef.fi

www.plan.fi

www.kepa.fi

www.parempilahja.fi

www.toisenlainenlahja.fi

www.toivekauppa.pelastakaalapset.fi

www.joulunlapsi.fi