Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kosmisten sielujen kutsuja

Kalevi Riikonen koki ensimmäisen yliluonnollisen ilmiön pinnasängyssä. Nyt 62-vuotias elämäntapayrittäjä on puhunut jo yli kaksikymmentävuotta universaalin tietouden ja kosmisen ihmisyyden puolesta – ja epäilee joutuneensa uraanimyrkytyksen kohteeksi.


Sininen talo
pilkottaa metsätielle puiden katveesta hiljaisella maaseudulla Kellokoskella. Pihalla seisova humanoidipatsas vahvistaa, että olen tullut oikeaan osoitteeseen. Täällä asuu ja työskentelee elämäntapayrittäjä Kalevi Riikonen yhdessä vaimonsa kanssa.
Liekö sattumaa, että autoradioni on hetkeä aiemmin alkanut pätkiä, ja hieman myöhemmin mustekynäni lakkaa yllättäen toimimasta.

Rauhaa sykkivässä talossa palaa sisällä takka. Rajatietoa käsittelevää materiaalia ja muuta alaan liittyvää tavaraa on esillä, avaran huoneen takaosasta avautuu ovi Riikosen Eija-vaimon fotoniresonanssiterapiahuoneeseen.

Talostaan käsin Riikoset tekevät Tähtitieto- ja Vesiriikonen-toiminimiensä varjolla kaikkea, mikä liittyy "universaalin, kaikkeutta koskevan moniulotteisen tiedon välittämiseen, ihmisyyden kehityksen edistämiseksi".

Käytännössä he myyvät muun muassa energioihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyviä palveluita ja laitteita, ja järjestävät rajatiedon kursseja ja koulutuksia - esimerkiksi teemoilla "avaruusolennot keskuudessamme", "mieli-, henki- ja ylipersoonaenergiat sielukehityksessä" "meedio-, kanava ja kontaktitoiminta" sekä "ihmisen ja luonnon kosminen yhteys".

Lisäksi Kalevi Riikonen jälleenmyy vettä energisoivaa Grander-teknologiaa, jota käytetään Suomessa jo joissakin pesuloissa, kahviloissa sekä kasvitiloilla.

"Sydän veti aikanaan pois työelämästä. Mutta yrittäjän vapaus on näennäistä. Tulos syntyy tekemisestä, ja jos ei tee, vastaan voi tulla viimeinen kurssi, joka on konkurssi", Riikonen selittää kahvipöydässä monipuolisen tekemistensä taustoja.


Suurelle yleisölle
Kalevi Riikonen lienee tullut aikanaan tutuksi kerrottuaan paranormaaleista kokemuksistaan Juhan af Grannin Ufot ja paranormaalit ilmiöt -sarjassa.

Riikosen ensimmäinen kohtaaminen yliluonnollisten asioiden kanssa tapahtui hänen ollessaan vauvana pinnasängyssä perheen kotimaatilalla Itä-Suomessa.

Riikonen kertoo nähneensä tuolloin kirkkaat valot, ja yhtäkkiä siirtyneensä ajassa taaksepäin aikuiseen kehoon, "aikaisempaan inkarnaatioonsa". Hän joutui kuitenkin pian palaamaan takaisiin vauvankehoonsa.

"Olin kiukkuinen, kun en voinutkaan enää tehdä niitä asioita, joita hetki sitten pystyin", Riikonen muistelee.

Oudot asiat seurasivat Riikosta toistuvasti. Hän huomasi omaavansa selvänäkökykyjä. 13-vuotiaana hän kertoo nähneensä näyn, jossa hänen veljensä Heikki ajoi oudolla sinisellä autolla, jossa oli kummalliset lokasuojat. Kuusi vuotta myöhemmin veli osti juuri näyssä nähdyn kaltaisen auton.

"Mielenkiintoista on, että näin näyn vuonna 1963, ja kyseinen automalli tuli markkinoille vasta 1965."

1970-luvun lopulla Riikonen koki ensimmäisen, muutamaa aiempaa nähtyä valoilmiötä konkreettisemman kohtaamisen "toispaikkakuntalaisten" kanssa. Riikonen ajoi autollaan viitostiellä, kun viereisen metsikön yläpuolella leijui yhtäkkiä kiekkomainen alus. Auton moottori ja valot sammuivat, ja Riikosen mukaan auto ohjattiin tien sivuun.

Riikonen kertoo, ettei pystynyt liikuttamaan kehoaan, mutta mieli toimi.

"Sanoin mielessäni, että odotinkin jo teitä. Mutta sitten myös mieleni sammutettiin. Heräsin 60 kilometrin päästä sängyltäni silloisen työpaikkani asuntolasta vuorokautta myöhemmin. Menin katsomaan autoani. Sen maalipinta oli silmin nähden palanut, ja polttoainetta oli kulunut kolmeneljäsosaa tankillista. En edelleenkään tarkkaan tiedä, mitä tapahtui."

Riikonen kertoo, kuinka tapauksen jälkeen hän kykeni parin viikon ajan lukemaan muiden ihmisten ajatuksia.

"Olin silloin töissä talotehtaalla Sonkajärvellä työnjohtajana. Olin itsekin alle kolmekymppinen, ja töiden ohessa teimme jekkuja toisillemme. Kun ehdin aina tehdä vastavedon muiden jekkuyrityksille, he alkoivat ihmetellä, mistä tiesin jekut jo etukäteen."


Skeptinen voisi
epäillä Riikosen tarinoita. Monista kummallisista asioista on kuitenkin jotain todistettakin. Riikonen on nimittäin ollut monta kertaa lähellä kuolemaa.

Yksi esimerkki on autokolari Paimiossa vuonna 2001. Rekan kiilaamana Riikonen ajoi vaimonsa kanssa moottoritieltä pahasti ulos, mistä pariskunta kuitenkin selvisi säikähdyksellä, vaikka valokuvat täysin romuttuneesta autosta vihjaavatkin tuota ihmeeksi.

"Vaimoni sanoi, että näki kirkkaan valon autossa. Hänen penkkinsä oli irronnut, ja hän istui oikein päin katolleen kääntyneessä autossa", Riikonen kertoo.

Riikosen mukaan kolari oli tyypillinen tilanne, jollainen toistuu hänen elämässään. Hän kertoo ratkaisevan tärkeissä asioissa näkevänsä edessään kaksi vaihtoehtoa, joista hän voi valita, miten toimia. Yleensä toinen vaihtoehto päättyy hyvin ja toinen huonosti.

"Sain myös siinä kolarissa tietoisesti valita, jatkanko fyysisessä kehossani enää lainkaan. Päätin toistaiseksi vielä jatkaa fyysistä elämääni."

Kerran rakennusteline petti Riikosen jalkojen alta, ja hän putosi päälleen yli viidestä metristä maahan. Riikonen sanoo nähneensä omat hautajaisensa ja kokeneensa fyysisen matkansa päättyneen kaularangan murtumaan, mutta tapahtumat palautuivatkin telineen pettämishetkeen.

"Toisessa vaihtoehdossa putoaminen tapahtui uudelleen, mutta tällä kertaa alastuloa pehmennettiin jollakin erikoisella tavalla. Nyt en kuollutkaan, vaan putoamista seurasi vain voimakas tärähdys ja hengityksen salpaantuminen."


Mielenkiintoinen on
myös parin vuoden takainen tapaus, jossa Riikoset saivat kummallisesti kehoonsa poikkeuksellisen suuren määrän uraania.

Kaikki alkoi muun muassa oksentelusta aamupalan jälkeen. Pian lääkäri totesi Kalevi Riikosella virtsarakon syövän.

Riikonen näyttää omansa ja vaimonsa tutkimuspapereita, joista selvisi eri aineiden pitoisuudet heidän kehoissaan: käyrät osoittavat, kuinka molempien kehoissa todettiin hengenvaarallinen määrä uraania, Riikosella itsellään hieman myös arsenikkia.

"Sisäilma, vesi, ympäristö, kaikki mahdollinen tutkittiin, mutta syy ei selvinnyt. Mielenkiintoista on, että Eija oli muutama vuosi takaperin sattumalta kutsuttu Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön teettämään omakotiasujien säteilytutkimukseen, josta saatiin verrokkiarvot."

Riikonen epäilee, että heidän poissaollessaan joku on käynyt myrkyttämässä ruoka-aineita. Monet jäljet, kuten käännellyt päiväkirjan sivut ja aukinainen ensiapukaappi nimittäin ovat paljastaneet, että Riikosten taloon on murtauduttu muutamankin kerran.

"Taisin astua liian suurille varpaille", Riikonen arvelee arvoituksellisesti tapauksen syyksi.

Nyt syöpä on kuitenkin todettu onneksi jo parantuneeksi, mihin Riikosen mukaan auttoi pitkälti muun muassa energisoidun veden juominen.


Minkälainen filosofia
Riikoselta sitten löytyy kaiken tämän valossa? Riikosen näkemyksen mukaan asiat tapahtuvat universumissa vääjäämättä, mutta on ihmisen oma valinta, vahvistaako tämä niiden hyviä vai huonoja energioita.

Tämä on yksi niistä asioista, joihin hän haluaa herättää kiinnostuneiden tietoisuutta puheissaan, luennoillaan, kursseillaan ja kirjallisessa työssään.

"Kaiken taustalla on suuren suunnitelman suunta, jonka mukaan asiat ja energiat saavat vain tietyn muodon. Voimme seurata suunnitelmaa tai yrittää toimia itsekkäästi omin päin", Riikonen sanoo.

"Ei liene esimerkiksi sattumaa, että Suomen, Kreikan ja Israelin lipuissa on sinisen ja valkoisen värit. Suomi oli ensimmäinen valtio, joka vaati Kreikalta vakuuksia, ja sittemmin Estelle-laiva matkasi Israeliin aiheuttaen melkein sotatilanteen", hän vertaa.

Riikosen mielestä nyt eletään tulevaisuuden kannalta ratkaisevia aikoja. Luonnonkatastrofit lisääntyvät ja niitä osuu myös Eurooppaan. Hänen mukaansa Suomella on seuraavan muutaman vuoden ajan maailmassa suunnannäyttäjän rooli.

"Olemme esimerkkikansana hyvässä ja huonossa. Me emme koskaan ole olleet alistajakansa, ja esimerkiksi roskapankeissa meistä on otettu mallia."

Yhdestä asiasta hän on kuitenkin ehdottoman varma.

"On absurdia väittää, että olisimme universumin ainoat älylliset olennot. Se osoittaa todella kapeaa ajattelua. Mitä varten ne muut tähdet ja galaksit olisivat muuten olemassa", Riikonen kysyy.






Tanssii tähtien kanssa


Kalevi ja Eija Riikosen rakas harrastus on paritanssi. Sen lisäksi, että se on loistava liikuntamuoto, se on myös Riikosille paljon muutakin.

"Jos on teoriaa, pitää olla myös käytäntöä", Kalevi Riikonen sanoo.

Riikoset ovat tuoneet esille monia tanssiin liittyviä moniulotteisia asioita.
Riikonen kertoo, kuinka esimerkiksi tiettyjen tanssilajien, kuten vaikkapa cha chan ja rumban symmetriset kuviot tasapainottavat aivoenergioita. Taustalla on ajatus siitä, että vasen aivolohko keskittyy rytmiin, oikea puolestaan melodiaan ja säveleen. Vasen isoaivolohko on yleensä miehellä aktiivinen, ja naisella oikea. Ensin mainitussa toimivat vahvemmin muun muassa äly ja järki, jälkimmäisessä tunne ja intuitio.

Tanssin liikkeen symmetrian ansiosta näiden puolien energiat tasapainottuvat, varsinkin silloin, kun askelkuviot tanssitaan vuorotellen peilikuvinaan.

"Tämä vaikuttaa aivokurkiaisen hermoverkkoon, joka on tietoisuuden moottoritie. Edistyneellä sielulla kummankin aivopuoliskon tietoisuus on tasapainoisemmin aktiivinen, sukupuolesta riippumatta."

Toisaalta vaikkapa valssissa pyöritään vuoroin myötäpäivään feminiinisessä energiaspiraalissa ja myöhemmin vaihtoaskeleen jälkeen vastapäivään maskuliinisessa energiaspiraalissa.

Valssin rytmillä on itsessään myös oma merkityksensä, Riikonen muistuttaa. "Iskutuksen kolmijakoisuus on maailmankaikkeuden perussykintää."



Kalevi Riikonen


Luennoitsija, elämäntapayrittäjä, ufokontaktihenkilö.

Syntynyt vuonna 1950 Itä-Suomessa.

Kirjoittanut kirjat Universaalista opetusta kosmoksesta - kontaktihenkilön kautta (1993) ja Universiaalista opetusta kosmoksesta II-III (1996).

Esiintynyt aikanaan Juhan af Grannin Ufot ja paranormaalit ilmiöt -tv-sarjassa sekä Melita Tulikouran Tulisielu-sarjassa.


Kalle Heino
, teksti ja kuva

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto