Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Mitä ne siellä hautoo?

Valtio-oppineiden mukaan markkinaliberalistit kaavailevat itselleen äänitorvea suomalaisesta think tankista

Vanha totuus kertoo, että tieto on valtaa. Nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan päivitettynä sanonta kuuluisi kutakuinkin näin: valtaa on sillä, joka tuottaa tietoa.

Suomessa tietoa tuottaa julkinen sektori eli yliopistot ja ministeriöiden alaiset tutkimuslaitokset kuten sosiaali- ja terveysministeriön Stakes. Itsenäisiä ja riippumattomia yhteiskuntaan liittyviä tiedontuottajia maassa on vain vähän - ainakin toistaiseksi.

Viime aikoina Suomeen on haikailtu itsenäisiä ajatushautomoita. Näitä think tankeja on vaatinut lähinnä yhteiskunnan oikea siipi muun muassa Antti Piipon ja Alexander Stubbin suulla.

Mistä oikein puhutaan, kun Suomeen vaaditaan think tankeja? Ja sitä paitsi, mitäs se "think tank" oikein tarkoittaakaan?

"Älä kysy noin vaikeita", naurahtaa Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Olavi Borg.

Ajatusmylly
vai -hautomo?

Think tank on suomalaisessa keskustelussa edelleen niin tuore ilmiö, ettei sille ole vakiintunutta suomennosta. Käyttökelpoisimpia ehdotuksia ovat ajatushautomo ja ajatusmylly.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo määrittelee think tankit itsenäisiksi laitoksiksi, jotka yhdistävät vankan tieteellisen taustoittamisen ja analyysin ajankohtaisiin puheenvuoroihin. Olavi Borg taas näkee think tankit enemmänkin riippumattomina tiedontuottajina kuin politiikkaa ohjaamaan pyrkivinä tahoina.

Ajatushautomot ovat erityisesti yhdysvaltalainen ilmiö, mutta esimerkiksi myös Ranskassa think tank -kulttuuri on voimissaan.

USA:ssa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahojen päätepiste. Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage ja liberaalimpi Brookings.

Yhdysvaltalaiset think tankit ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, mutta itsenäisiäkin laitoksia on.

Laitokset korostavat
itsenäisyyttään

Suomessa jenkkityylisiä ajatushautomoita ei käytännössä ole, vaan tiede ja tutkimus ovat vahvasti valtion suojeluksessa.

"Meillä on valtiokeskeinen systeemi, jota pidetään laajalti hyvänä asiana", Heikki Paloheimo toteaa.

Paloheimon mukaan itsenäiset, intressiryhmien rahoittamat tutkimuslaitokset kuten Etla, Pellervo ja Palkansaajien tutkimuslaitos tuottavat tietoa, mutta ne eivät yritä ottaa kantaa.

"Vaikka niillä on omat viiteryhmänsä, tutkimuslaitokset korostavat voimakkaasti autonomista akateemisuutta", Paloheimo sanoo.

Kytkennät taustayhteisöihin näkyvät esillä pidettävissä aihepiireissä. Etla ruotii taajaan yritysten kilpailukykyä, Palkansaajien tutkimuslaitos taas palkkakehitystä.

Paloheimon mukaan lähimmäksi think tank -mallia pääsevät Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, joka tosin teettää tutkimukset ulkopuolisilla, ja Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.

"Ero on siinä, että Evan raporttien tutkimuksellinen perusta on olemattomalla pohjalla verrattuna Yhdysvalloissa tehtäviin raportteihin."

Eva on viime aikoina paistatellut useasti julkisuuden valokeilassa. Sen tämän vuoden raporteista eniten on saanut julkisuutta Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen kokoama Suomen menestyksen eväät - Tiekartta tulevaisuuteen.

Raportissa Ruokasen haastattelemat yhteiskunnan vaikuttajat haluavat ravistella Suomea irti "pysähtyneisyydestä" ja "muutosvastarinnasta". Siinä myös muun muassa vaaditaan kansallisen ajatustenvaihdon edistämistä.

Toimintatilan
löytäminen on vaikeaa

Kun Euroopan unionin ministerineuvostossa työskentelevä Sixten Korkman valittiin marraskuussa sekä Etlan että Evan johtoon, laitosten kerrottiin lähestyvän toisiaan think tank -tyyppiseksi organisaatioksi.

Heikki Paloheimo arvelee, että markkinaliberalismia edustavat tahot ovat tyytymättömiä ministeriön alaisten tutkimuslaitosten toimintaan, koska laitokset kuten Stakes ovat liian lähellä ministeriöitä. Etelärannassa ajatellaan, että yhteiskunnan kaipaamat uudistukset eivät lähde liikkeelle hallitusta myötäilevästä tutkija- ja virkamieskunnasta.

Borgin mielestä kyse on siitä, että yritysmaailma haluaa saada oman äänensä kuuluviin.

Hän toivottaisi ajatushautomot tervetulleeksi Suomeen.

"Silloin saataisiin riippumatonta tietoa, koska nykyinen on liian korporaatiopohjaista. Toiseksi nuorille tutkijoille saataisiin töitä."

Heikki Paloheimon mielestä think tankit voisivat laadukkailla tutkimuksilla parantaa yhteiskunnallisen keskustelun tasoa, mutta Suomen pienuus asettaa omat rajansa.

"Maan koon huomioon ottaen meillä on paljon yliopistoja ja paljon sektoritutkimuslaitoksia. Toimintatilan löytäminen ei ole helppoa."

Juhani Saarinen
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto