|
Facebookissa kiertää noin 2 500 nimeä kerännyt “Petition to change the Facebook Terms of Use"-adressi. Samaan aikaan “My photos are MINE! NOT FacebookÂ’s! Change the Terms and conditions!"-ryhmä on onnistunut haalimaan jo 36 869 jäsentä. Molempien ryhmien käyttäjät ovat huolissaan, että heidän sivulleen lataamansa omat videot tai valokuvat voivat päätyä Facebookin kaupalliseen käyttöön ilman käyttäjien lupaa ja ilman korvausta.
Huoli johtuu Facebookin käyttösäännöistä, joita harva lukee, mutta jotka kaikki käyttäjät hyväksyvät kirjatessaan itsensä sisään palveluun. Käyttösäännöistä löytyy oheinen koukeroinen lause, jossa kerrotaan Facebookin oikeuksista käyttäjien materiaaleihin. Säännöt ovat englanninkieliset.
"Kyseinen lause ei tarkoita, että kaikki oikeudet siirtyisivät Facebookille. Tekijänoikeudet säilyvät käyttäjällä. Lauseen idea on, että kun Facebookiin laitetaan aineistoa, yritys voi joutua edesvastuuseen siitä, saako se välittää kyseistä materiaalia muille käyttäjille. Sen takia säännöissä on suluissa mainittu oikeus myöntää oikeuksia edelleen muille", Taideteollisen korkeakoulun tekijänoikeusasiamies Viveca Still rauhoittelee.
Samojen sääntöjen mukaan Facebook saattaa muuttaa ehtojaan milloin vain ja etukäteen ilmoittamatta, joten käyttäjä on vastuussa muutosten seuraamisesta.
"Ei ihmistä voi sitoa sopimukseen, josta hän ei ole tietoinen. Jos tänä päivänä klikkaa hyväksyvänsä sopimusehdot, senhetkiset säännöt ehkä pätevät, mutta tulevat ehdot eivät päde", Still sanoo.
Sama kohta löytyy useista muistakin ilmaisten nettipalveluiden säännöistä.
"Jos Facebook olisi maksullinen palvelu, yrityksellä olisi ilmoitusvelvollisuus. Ilmaispalveluissa palveluntarjoajalla on kaikki oikeudet, koska käyttäjä ei voi vaatia hyvitystä maksusta. Koska palvelu on ilmainen, jollakinhan se maksetaan. Tässä tapauksessa maksuvälineenä on tietysti yksityisyys tai sen menetys", tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen sanoo.
Sivuilla olevan materiaalin käyttöoikeus rajoittuu kuitenkin sivuilla tai sivuston yhteydessä olevaan käyttöön.
"Kun laittaa oman kuvansa Facebookiin, kuva saattaa olla esillä jossain muualla verkkosivulla esimerkkinä siitä, että tämä käyttäjä kuuluu tähän verkostoon", Still sanoo.
Facebookin käyttäjän valokuvan mainoskäyttö sivuston ulkopuolellakin on periaatteessa mahdollista esimerkiksi lehdessä tai katumainoksessa, kunhan kytkös Facebookiin on olemassa.
"Jos joku on ladannut Facebookiin esimerkiksi oman animaationsa, ei Facebook saa laittaa sitä jakeluun ja myydä siitä kappaleita", Still sanoo.
Vuonna 1999 maailmaa järkyttäneen Columbinen koulusurman kokeneet oppilaat kirjoittivat kokemuksistaan ja elämästään onnettomuuden jälkeen Slashdot-sivustolle. Sivuston kirjoittelusta alettiin koota kirjaa kirjoittajilta lupaa kysymättä, mistä seurasi tekijänoikeusriita. Jokelan tapausten jälkeen voisi kyynisesti ajatella saman toistuvan Facebookissa. Tekijänoikeus ei suojaa henkilötietoja.
"Kyllä yritys olisi oikeutettu tekemään kirjan, jos kirja olisi toinen tuote Facebookin perusteella, siis oheistuote, jonka tarkoitus olisi myös markkinoida palvelua", Still miettii.
Facebookissa on todella paljon tietoa käyttäjien henkilökohtaisesta elämästä, ehkä jopa puolifiktiivisen tai dokumentaarisen elokuvan aineksiksi.
"Heti kun poistaa aineistonsa palvelusta, Facebookin oikeus aineiston käyttöön loppuu, ja pelkkä arkistoimisoikeus säilyy. Leffan tuotantokustannukset ovat aika isot, joten ei elokuvaa tehdä, jos ei välttämättä ole oikeutta sen levitykseen. Minun on tosin vaikea nähdä, että suomalainen lähtisi käräjöimään Jenkkeihin", Still sanoo.
Tekijänoikeuksissa saa olla tarkkana muidenkin kuin omien tuotosten suhteen.
“Jos joku on julkaissut videon YouTubessa, aikaisempi julkaisu ei vapauta sinua henkilökohtaisesti vastuusta tekijänoikeuksien loukkauksista, jos julkaiset videon Facebookissa", Still muistuttaa.
Käyttösääntöjen mukaan itse otetun kuvan lisäksi palveluun saa ladata myös kaverin ottaman kuvan.
"Säännöissä on varmaankin ajateltu, että käyttäjä tuntee sen ihmisen ja on saanut häneltä luvan laittaa kuvan palveluun. Mutta eihän yritys voi luvata, että kysymättä kaverilta voi kaverin kuvia laittaa palveluun," Still sanoo.
Kuvan julkaisulaajuus määrittelee osaltaan, loukkaako julkaisu tekijänoikeutta.
"Täytyy tietysti katsoa, onko piiri tarpeeksi suuri, jotta voidaan puhua julkaisemisesta. Jos kuva on tarkoitettu vain kymmenelle parhaalle kaverille, käsittääkseni se menisi vielä yksityisenä käyttönä", Järvinen sanoo.
"Jos aletaan oikeasti riidellä, suomalainen käyttäjä voi vedota siihen, ettei osaa englantia", Järvinen sanoo.
Facebookin sääntöjen mukaan Facebookin riitatapauksissa oikeudenkäynti käydään Kalifornian osavaltiossa.
"Jos Suomesta käsin suomalainen käyttää palvelua, oikeuspaikkasopimuksen mukaan pitää toimia Suomen lain mukaan. Niin sanotuista taloudellisista tekijänoikeuksista voi sopimuksella luopua, mutta ei moraalisista tekijänoikeuksista. Perusoikeuksista, kuten yksityisyydensuojasta, ei voi myöskään luopua pysyvästi. Ehdot eivät saa olla kohtuuttomia kuluttajan kannalta", Vaasan yliopiston talousoikeuden laitoksen tekijänoikeuteen erikoistunut tutkija Alfred Streng sanoo.
USA:ssa yksilönsuojalainsäädäntö on huomattavasti vaatimattomampi kuin Euroopassa.
"Jos suomalaisella kuluttajalla ilmenee hankaluuksia Facebookin kanssa, me kansalliset lainvalvontaviranomaiset emme voi alueellisesta toimivallastamme johtuen häntä auttaa. Koska tiedämme, että identiteettivarkauksia on jo tapahtunut Facebookissa julkaistujen tietojen avulla, ottavat sinne tietojaan ilmoittavat nähdäkseni jonkinlaisen riskin", tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio varoittaa.
Aarnio tarkoittaa tapauksia, joissa tuntemattomat ihmiset ovat pyytäneet päästä käyttäjien kavereiksi ja käyttäneet Facebookista saatuja henkilötietoja rikollisiin tarkoituksiin.
"Facebook haluaa antaa sellaisen kuvan, että tämä on aika intiimi systeemi. Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että henkilötiedot ovat hyvin laajasti ihmisten nähtävänä. Kun tutut tulevat sanomaan, että ollaanko kavereita, yhtäkkiä sinulla on koko kaveripiiri mukana palvelussa. Välttämättä kaikki eivät ole sellaisia tuttuja, että haluat olla myöhemmin heihin sidottuna", Still sanoo.
Yksi suurimmista henkilötieto-ongelmista ovat jatkuvasti vellovat puheet Facebookin ja tiedustelupalveluiden välisistä yhteyksistä.
"Pidän ihan itsestään selvänä, että totta kai CIA ja NSA hakevat kaikista tällaisista palveluista tietoja. Kyllähän siinä on suuri riski, että ihan syyttä suottakin tietoja päätyy ties mihin. Jos sinulla on vaikka kaveri, joka on samanniminen kuin joku terroristi, saatat joutua jollekin epäiltyjen listalle", Järvinen sanoo.
Facebook ilmoittaa käyttöehdoissaan keräävänsä käyttäjistään tietoa kohdennettuja mainoksia varten myös palvelun ulkopuolelta, kuten pikaviestipalveluista, sanomalehdistä, blogeista ja muualta netistä. Jos merkitsee käyttäjäprofiiliinsa lempielokuvakseen Piano, palvelu mainostaa heti, kun kyseinen elokuva on käyttäjän kotikaupungin teatterin ohjelmistossa.
"Eivät mainostajat saa mitään yksilöityä tietoa yksittäisestä ihmisestä. He tekevät laajoja hakuja, joiden perusteella he voivat kohdentaa mainoksiaan. Ainakin Facebook väittää tietosuojaehdoissaan, että ei luovuta henkilötietoja eteenpäin mainostajille", Still sanoo.
Facebook ilmoittaa mainostavansa palveluitaan yksittäisten ihmisten nimillä ja kuvilla kertomalla, että kaverisi tykkää tietystä palvelusta. Niin sanottu sosiaalinen mainonta on herättänyt juridista kiinnostusta esimerkiksi New Yorkissa ja sotii myös suomalaista yksilönsuojaa vastaan.
"Olemme joulukuun alkupäivinä vahvistamassa kaverilta kaverille -markkinointia koskevan ohjeen yhdessä kuluttajaviranomaisten kanssa. Ohjeen ideana tulee olemaan pyrkimys kunnioittaa eli estää kiertämästä ennakkosuostumusedellytystä", Aarnio sanoo.
Käyttäjät ovat päässeet muutaman kuukauden ajan tekemään omia sovelluksiaan Facebookiin.
"Testin tai kyselyn vastauksessa pelkkä lopputulos näkyy kaikille vastanneille, mutta totta kai Facebook itse näkee kaikki antamasi osavastaukset. Aika intiimejä asioita siis. Tavalliset ihmiset saavat tehdä itse sovellusrajapinnan avulla sovelluksia. Sovellukset saavat kaiken tiedon sinusta, jos asennat sovelluksen käyttöösi", Järvinen sanoo.
Facebookin profiilin poistaminen ei ole mahdollista. Profiilin voi vain ei-aktivoida, jolloin se on uudelleen palautettavissa.
"Poistokomennolla ei ole käytännössä merkitystä. Kannattaa lähteä siitä, että netti on yksisuuntainen tie. Kaikki nettiin kirjoitetut tiedot tallentuvat johonkin, eikä siihen pysty myöhemmin vaikuttamaan. Vaikka sivulla olisi poista profiilini -komento, eihän me oikeasti tiedetä, mitä se tekee", Järvinen sanoo.
"Laittamalla Käyttäjän Sisältöä jollekin osalle sivua automaattisesti myönnät - ja takaat, että sinulla on lupa myöntää - että yrityksellä on peruuttamattomasti, ikuisesti, rajaamattomasti, siirtokelpoisesti, täysin maksetusti, maailmanlaajuinen lupa (mukaan lukien oikeus myöntää näitä oikeuksia eteenpäin) käyttää, kopioida, julkaista, laittaa esille, uudelleen muokata, kääntää, ottaa katkelmia ja levittää Käyttäjän Sisältöä kaikkiin tarkoituksiin, jotka ovat Sivustolla tai yhteydessä Sivuihin tai sen mainontaan, valmistaa alkuperäisestä johdettu työ, tai sisällyttää Käyttäjän Sisältö muihin töihin, sekä myöntää ja valtuuttaa lisenssejä eteenpäin edellä mainitusta."
Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Nelli Salmi, kuvitus
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Pekka Kuparinen (27.01.09, kello 22:01)
Olen ammattikuvaaja. Ainakin yhtä ottamaani kuvaa on käytetty ilman lupaani sivustoilla.
Tekijänoikeuslain mukaan tästä seuraa kohtuullinen korvaus, joka ei ole sata, ei kaksisataa, eikä viisisataa euroa. Kannattaa katsoa, kenen kuvia käyttää.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen