![]() |
|
![]() |
Mielestäni korkeakoulujen tutkintovaatimukset syrjivät opiskelijoita syntyperän mukaan.
Otetaan esimerkiksi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan "Tiedekunnan perustutkintoja sekä niiden kieliopintoja koskevat pysyväismääräykset" kohta "Ulkomaalaisilta vaadittavat kieliopinnot": "Ulkomaalaisilta vaaditaan yhtä laajat kieliopinnot kuin suomalaisilta opiskelijoilta lukuun ottamatta ruotsin kieltä. Mikäli koulukielenä on ollut suomen kieli, vaaditaan samat kieliopinnot kuin suomenkielisiltä opiskelijoilta."
Myös muiden yliopistojen kielitutkintovaatimuksissa on samanlaisia helpotuksia muita kuin syntyperäisiä suomalaisia (riippumatta äidinkielestä) kohtaan. Yleisin muotoilu lienee "Tiedekunnan dekaani voi erityisistä syistä vapauttaa kokonaan tai osittain..."
Jos tutkinto on sama ja se pätevöittää samaan titteliin, myös vaatimusten tulee olla samoja. Millä erityisoikeudella ulkomaalainen voi hakea esimerkiksi työpaikkaa (Suomesta) käyttämällä filosofian maisterin titteliä vaikka tutkinto ei pidä sisällään suomen ja ruotsin kielten virkamiestutkintoja. Tällä _en_ tarkoita, että he eivät olisi tervetulleita (päin vastoin). Toivoisin, että virkamiesruotsin ja -suomen vaalijat selittäisivät millä tavalla ulkomailta kotoisin oleva kykenee kieliä lukuun ottamatta muuten samalla tutkinnolla pärjäämään työelämässä, kun samaan aikaan toisaalla yritätte todistaa että tämän tulisi olla mahdotonta.
Itse en yläasteella halunnut opiskella ruotsia ollenkaan ja olin "massateini" eli vastustin sitä viimeiseen asti. Numero todistuksessa oli myös sen mielenosoituksen jälkeen myös ansaittu.
Lukiossa heräsin uudestaan ja ruotsin kieli kiinnosti minua oikeasti. Totesin, että tämähän on helpompaa kuin englanti ja aiemmat protestini johtuivat pelkästään lapsellisesta käytöksestäni. Samalla kun paneuduin oikeasti kieleen, oli yläasteelta jäänyt sen verran sanoja päähän, että kiitettävää sai miltei jokaiselta ruotsin kurssilta ja alkoi ymmärtää omaa mieltään; kuinka siinä huomaamattaan puhui miltei ruotsisuomea. Sanonnat "Nyt tuli tenka poo" ja "satsata" olivat suoraan ruotsista, ymmärrän suomea paremmin kiitos ruotsinkielen. Lisäksi Ruotsissa pika-aluksilla käynti ja Suomen ruotsinkielissä kunnissa on hauska kokea kuinka monikulttuuri myös Suomi on, kun jaksaa vain etsiä. Ei tarvitse edes lähteä kauas niin löydät jotain oikeasti kiinnostavaa.
Ruotsin kieli on jees
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Lukiolaiset tiennäyttäjinä (27.11.08, kello 23:02)
Ruotsin kielen pakollisuus jokaikiselle suomenkieliselle suomalaiselle ei todellakaan ole mikään jees..Se on poliittisen pelin aikaansamaa simputusta. Onneksi lukiolaiset ovat etujärjestönsä kautta alkaneet vaatia monipuolista kielikoulutusta. www.lukio.fi
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen