Finlandiaa jaossa

On taas se aika vuodesta, kun yhden kirjailijan naama valaistuu salamavalojen välkkeestä ja pankkitilille napsahtaa sievoinen summa rahaa. Finlandia-palkintoa tavoittelee tänä vuonna kuusi romaania. Aviisi päätti lukea kaikki ehdokaskirjat ja jakaa oman Finlandiansa.

Tällä kertaa kohua aiheutti Jari Tervon Troikan puuttuminen ehdokaslistalta. Se on herättänyt enemmän keskustelua kuin ehdolla olevat kirjat, jotka kaikki kuitenkin puolustavat paikkaansa erinomaisesti. Valitettavasti listalle mahtuu vain kuusi teosta.

Palkintoehdokkaista osa on vanhoja konkareita. Pirkko Saision Punainen erokirja palkittiin Finlandia-pystillä vuonna 2004, ja ehdollakin kirjailija on ollut useamman kerran. Olli Jalonen on palkittu Finlandialla vuonna 1990 kirjastaan Isäksi ja tyttäreksi. Jalosen romaani oli ehdolla myös vuonna 1989. Juha Seppälä ei vuosien 1990 ja 1991 ehdokkuuksista huolimatta ole vielä päässyt pitämään kiitospuhetta.

Pitkän linjan prosaistien lisäksi mukana on kolme tuoreempaa tekijää. Sofi Oksanen on ensimmäistä kertaa mukana kolmannella romaanillaan Puhdistus. Katri Lipsonin Kosmonautti on esikoisromaani, samoin Arne Nevanlinnan Marie.

Ehdokkaita yhdistää kunnianhimo niin sisällön kuin muodonkin puolesta. Aiheet ovat suuria ja niiden käsittely rohkeaa. Esimerkiksi Saision teksti muistuttaa fragmentaarista kudelmaa, ja ajatus muistelmien lähettämisestä avaruuteen titaanikapselissa on piristävä. Lipson taas luottaa melko perinteiseen kerrontaan mutta jättää tekstiin paljon aukkoja ja hyödyntää kätevästi näkökulmatekniikkaa.

Seppälä luo taitavasti fiktion fiktion sisälle ja sumentaa perusteellisesti toden ja kuvitellun rajan. Nevanlinnan raikas tajunnanvirta tempoo lukijan mukaan ihmiselämän kokoiseen tarinaan. Jalosen huimassa matkakirjassa tehdään matkaa myös ihmisen sisäisiin ulottuvuuksiin. Oksanen puolestaan ruotii Viron lähihistoriaa vaikuttavan suorasukaisesti ja tulee samalla käsitelleeksi naisen asemaa ja paikkaa maailmassa.

Temaattisesti teoksia yhdistää vierasmaalaisuus tai vieraus. Konkreettisesti vierailla mailla ollaan Jalosen, Oksasen, Nevanlinnan sekä Lipsonin teoksissa. Saision romaanin alaotsikko on Toisen miehen muistelmat, mikä jo sinällään viittaa vieraantumiseen.

Seppälän Paholaisen haarukan vieraus on ajankohtaista: yksi kirjan hahmoista on pudonnut yhteiskunnan rattaista ja on paljon peräänkuulutetun yhteisöllisyyden ulkopuolella, vieras omassa kaupungissaan.

Aviisin raati mietti kuumeisesti, kenelle lehden Finlandia kuuluisi. Loppusuoralle pääsivät Seppälän Paholaisen haarukka ja Jalosen 14 solmua Greenwichiin. Molemmat edustavat nykyproosan ehdotonta kärkeä ja herättävät kunnioitusta muotokokeiluillaan. Ne ovat myös teräväpiirtoisia kuvia nykyajasta ja sen armottomuudesta.

Hyvää kirjaa lukiessa tulee tunne, että siinä voi tapahtua mitä vain mutta ei mitä tahansa. Jalosen ja Seppälän romaanien kohdalla tämä toteutuu.

Valitettavasti palkinto voidaan jakaa vain yhdelle kirjailijalle. Raati ei päässyt yksimielisyyteen parhaasta teoksesta, joten Finlandia päätettiin myöntää kirjailija Jari Tervolle. Toivottavasti Aviisin jakama palkintopullo on edes laiha lohtu kirjailijalle ja sille löytyy käyttöä.

Juho Hakkarainen &
Matti Kangaskoski