|
Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Vanha tuttu D-vitamiini onkin yhtäkkiä kuin taikajuoma, joka auttaa melkein mihin tahansa. Se laihduttaa, ehkäisee syöpää, laskee verenpainetta, kohottaa mielialaa. Vitamiini tuntuu tekevän melkein mitä tahansa, kunhan se on positiivista. Uusista hyötyvaikutuksista kerrotaan päivittäin.
Time-lehti julisti jo pari vuotta sitten D-vitamiinin saannin ja vaikutuksien selvittämisen yhdeksi tieteen tärkeimmistä tutkimuskohteista!
"D-vitamiini on hyvä tietokilpailukysymys, kun kysytään, mihin sairauteen sen puute ei näytä jotenkin liittyvän", toteaa Jouni Karhu.
Hänet tunnetaan verkkokeskusteluissa väsymättömästi D-vitamiinia suitsuttavana nimimerkki Neonomidena, jonka monipuolisten tietojen innoittamana monet ovat marssineet apteekin vitamiinihyllylle tai tilanneet D-pillereitä verkkokaupasta.
"On menty liioittelun puolelle. Esimerkiksi Neonomide poimii vain positiiviset löydökset unohtaen monet ristiriitaiset havainnot", kommentoi anatomian emeritusprofessori Pentti Tuohimaa.
Miten on mahdollista, että aiemmin lähinnä luuston vahvuuteen liitetty D-vitamiini on noussut yhtäkkiä tällaisen mielenkiinnon kohteeksi?
"1990-luvun lopulla D-vitamiinin ymmärrettiin olevan oikeasti hormoni. Sitä alettiin tutkia ei-vitamiinina ja löydettiin uusia vaikutusmekanismeja", selittää Tuohimaa.
"Nyt on löydetty yhteyksiä D-vitamiinin ja tiettyjen sairauksien ilmaantuvuuden välillä. Niistä on vedetty pikaisia johtopäätöksiä, mutta seuraussuhde voi olla yhtälailla toisinkin päin", rauhoittelee ravitsemustieteiden dosentti Christel Lamberg-Allardt.
Pitäisikö D-vitamiinin saantisuosituksia nostaa?
"Talvisin ihmisillä tapahtuvat fysiologiset muutokset ja sairausriskien nousu näyttävät usein liittyvän alhaisiin D-vitamiinitasoihin. Tämä johtuu siitä, että ihminen on yhä trooppinen eläin. En näe muuta vaihtoehtoa huijata luontoa kuin UVB-lampun tai D-vitamiinipurkin - nykyravinto on D-vitamiinin lähteenä lähes yhdentekevää", Jouni Karhu kertoo.
"Isommat annokset voivat olla hyväksi, mutta silloin puhutaan myös siitä, että ne ihmiset ovat erikoisasemassa, jotka voisivat D-vitamiinia ostaa. Mikään ei nytkään estä syömästä suositeltuja suurempia annoksia", Lamberg-Allardt pohtii.
Tuohimaa on varovainen. Hän pitää nykyistä 7,5 uG:n saantisuositusta hyvänä ruoan kautta saatavana määränä ja korostaa auringon UVB-säteilyn merkitystä.
"Auringosta saatu D-vitamiini näkyy verenkierrossa vasta useiden päivien kuluttua, kun suolesta imeytynyt nostaa muutamassa tunnissa veripitoisuuden erittäin korkealle ja johtaa hormonijärjestelmän palautemekanismeihin, joiden ansiosta D-vitamiinin tuhoutuminen on huomattavaa. Siksi aurinko on fysiologisempi tapa ja erityisesti ihmiselle tyypillinen. "
Paljonko itse syötte D-vitamiinia?
"Olen muutaman vuoden ajan syönyt monivitamiinitabletteja. Kalaa syömme paljon. Arvioin, että nyt pääsen noin 20 mikrogramman päiväannokseen", Lamberg-Allardt laskee.
Tuohimaa painottaa aurinkoa D-vitamiinin lähteenä.
"Yleensä en ole syönyt D-vitamiinia, koska siten olen voinut seurata fysiologisia muutoksia vuodenajan suhteen: olen siis tutkimusteni kohde. Tänä syksynä olen ottanut 10 ug päivässä toivoen välttyväni sikainfluenssalta. Saapa sitten nähdä."
Jouni Karhu on kertonut verkossa syövänsä noin 125 uG päivässä.
Kumpi voittaa, Obelixin taikajuoma vai D-vitamiini?
"Ei D-vitamiini sentään taikajuomalle vertoja vedä. Tai ainakaan ei ole tieteellistä näyttöä siitä vielä", nauraa Lamberg-Allardt.
"D-vitamiini, koska Obelixin taikajuoma keksittiin 1900-luvulla ja on fiktiota, mutta D-vitamiini on ollut olemassa jo 700 miljoonaa vuotta ja on hyvin todellinen", sanoo Jouni Karhu.
"Suhteellisen hyvät terveyshyödyt D-vitamiinilla saadaan. Kannattaa tutkia, voidaanko vitamiinilla korvata joitakin kalliita lääkkeitä, esimerkiksi verenpainelääkkeitä. Kyllä Kansanterveyslaitos on hyötyjä noteerannut, kuten esimerkiksi flunssariskin vähenemisen. Onhan se ainakin Tamiflun veroinen flunssalääke!", miettii Tuohimaa.
Seppo Honkanen, teksti
Tero Koskela, grafiikka
Kun Ilmatieteenlaitos varoittaa korkeasta UV-säteilystä, on aika ottaa paita pois ja mennä aurinkoon", selittää anatomian emeritusprofessori Pentti Tuohimaa.
Säteilyvaroitukset ovat hänen mukaansa täysin nurinkurisia. Aurinkoa pitäisi ottaa juuri keskipäivällä, koska silloin säteilyssä on D-vitamiinia tuottavia UVB-säteitä. Muulloin auringon valo koostuu pelkistä UVA-säteistä, joista ei ole terveydellistä hyötyä. Myös solariumissa säteet ovat pelkkää haitallista UVA:ta.
Auringolla pelottelu on Tuohimaan mukaan ollut valtava virhe, joka tulee näkymään sairastumistilastoissa.
"Iho on elin, joka tarvitsee aurinkoaltistusta. Se pitää pienestä säteilytyksestä. Sopiva aurinkoaltistus säilyttää ihon nuorekkaana. Yletön ruskettaminen ja polttaminen sen sijaan vanhentavat ihoa ja ovat haitallisia."
Palamista kannattaa välttää, mutta:
"On sellainenkin tutkimustulos, että lapsuuden palamiset ehkäisevät eturauhassyöpää!"
Se johtunee siitä, että lapsena usein palaneet ovat myös saaneet paljon D-vitamiinia kylpiessään auringossa. Lasten liiallinen varjeleminen auringolta on Tuohimaan mukaan kamala asia.
"Järkevällä auringonotolla ja melanoomalla ei ole syy-yhteyttä. Aurinko jopa suojaa melanoomalta. Melanoomaa ei juuri koskaan esiinny kasvoissa ja käsissä, jotka saavat eniten aurinkoaltistusta", Tuohimaa pamauttaa.
Seppo Honkanen
D-vitamiinin puute on yhdistetty 2000-luvulla lukuisiin sairauksiin, esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, korkeaan verenpaineeseen, masennukseen, skitsofreniaan, suolisto-sairauksiin, autoimmuunisairauksiin kuten reumaan ja psoriasikseen, lukuisiin syöpiin, autismiin, hampaan juurikalvon tulehdukseen, ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja jopa influenssaan. Näiden sairauksien yleistyminen näyttää ajoittuvan yhteen D-vitamiinin saannin vähenemisen kanssa. Sairauksien ehkäisyn lisäksi D-vitamiini saattaa toimia lääkkeenä syövissä, MS-taudissa, diabeteksessa sekä kivunhoidossa ja sillä näyttää olevan positiivista vaikutusta myös terveiden ihmisten lihaskuntoon ja kestävyyteen sekä mielialaan.
D-vitamiini ei kirjaimellisesti ottaen ole vitamiini ollenkaan, vaan nimitys ainutlaatuiselle hormonijärjestelmälle. Muita hormoneja elimistö osaa tuottaa itse ilman esiastetta, mutta D-vitamiinia saadaksemme sitä täytyy saada kehon ulkopuolelta jatkuvasti. Ihollamme kolesterolista auringon UVB-säteilyn myötä muodostuva D-vitamiini on ravinnostakin saatavaa kolekalsiferolia, joka verenkiertoon päätyessään kulkeutuu maksaan, jossa se muuttuu kalsidioliksi. Tämä muoto kulkeutuu munuaisiin ja muihin elimiin muodostuakseen kalsitrioliksi, joka näyttää pääosin vastaavan D-vitamiinin hämmästyttävistä terveysvaikutuksista. Elimistö siis tuottaa paikallisiin tarpeisiin kalsitriolia, joka edelleen sitoutuu D-vitamiinireseptoriin ja siten vaikuttaa satojen geenien toimintaan. Toisin sanoen D-vitamiinilla on yhtä monta toimintamekanismia kuin geeniä, joihin se vaikuttaa.
Paras D-vitamiinin lähde on auringonvalo. Ravinnosta sitä saa erityisesti kalasta ja joistakin sienistä. On vähemmän tunnettua tietoa, kuinka valtavia määriä D-vitamiinia ihollamme muodostuu UVB-säteilyn vaikutuksesta. Keski-Euroopan korkeudella kesällä vartalo paljaana ihomme tuottaa keskipäivän aikoihin verenkiertoon noin 250-500 Āµg (mikrogrammaa) puolessa tunnissa. Ravinnosta saadun D-vitamiinin määrä ylittää harvoin 20-30 Āµg:aa päivässä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2005 laatiman nykysuosituksen mukaan suositeltava päiväsaanti on 0-2-vuotiaille lapsille 10 Āµg, 3-60-vuotiaille 7,5 Āµg ja yli 60-vuotiaille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille 10 Āµg.
Creightonin yliopistossa tutkittiin viisi vuotta sitten, että aikuisen miehen elimistö kuluttaa joka päivä noin 75-125 Āµg D-vitamiinia - jos sitä on saatavilla. Virallinen saantisuosituksemme siis todennäköisesti riittää aikuisilla miehillä kymmenesosaan elimistön päivittäisestä tarpeesta.
D-vitamiinisuositukset laadittiin aikana, jolloin ei osattu mitata verestä elimistön D-vitamiinitasoja ilmaisevia aineenvaihduntatuotteita. Niiden logiikka perustui arvioon siitä, kuinka paljon D-vitamiinia tarvittiin ehkäisemään lasten riisitauti. Aikuisten suositus laskettiin yksinkertaisesti kyselytutkimuksen perusteella.
Millaisista tutkimuksista ihmisten sitten kannattaisi olla juuri nyt tietoisia? Romaniassa tutkittiin, kuinka D-vitaminoitu leipäpala voisi parantaa luuntiheyttä. Tulos oli, että 125 Āµg päivässä pienen kalsiumannoksen kanssa parantaa lonkan luuntiheyttä lähes 25 prosenttia.
Lastenlääkärit Yhdysvalloissa antoivat kolmen kuukauden ajan 100 Āµg raskaana oleville naisille ja tuloksena ennenaikaiset synnytykset vähenivät puoleen, infektiot vähenivät huomattavasti sekä äidillä että lapsella, ja äidin komplikaatioriskit ja sydänsairauksien riskit vähenivät. Afro-amerikkalaisilla 20-50 Āµg saaneilla sadoilla naisilla hengitystie-infektiot vähenivät talvella korkeimmalla annoksella nollaan, kun verrokkiryhmä sairasteli lähes 30 kertaa kolmen vuoden aikana. Sadan mikrogramman päiväannos D-vitamiinia normalisoi sokeri- ja insuliiniarvoja tyypin II diabeetikoilla. Hermostoa runtelevassa MS-taudissa suurehko määrä D-vitamiinia on vähentänyt oireiden palaamista olennaisesti useassa tutkimuksessa.
Utahin osavaltiossa Yhdysvalloissa D-vitamiinin alhainen saanti liitettiin 77 prosenttia korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen vuoden ajan yli 20 000 potilaan tutkimuksessa.
Sikainfluenssa saattaa myös talttua D-vitamiinilla. Syyskuussa yhdysvaltalaisessa hoitokodissa vain kaksi potilasta 275:sta sairastui, kun henkilökunnassa oli 103 sairaustapausta. Potilaiden D-vitamiinin saannista pidettiin erinomaista huolta vuosien ajan ja veripitoisuudet olivat vähintään 125 nmol/l tasolla. Influenssa esiintyy pääosin talviaikaan, kadoten kesällä lähes kokonaan. Tutkijat ovat ehdottaneet, että lämpötilan laskun myötä vähenevä auringon UVB-säteily ja täten ihon D-vitamiinin tuotanto johtavat immuunipuolustuksen heikkenemiseen. Usein sattumanvaraisesti alkavat ja leviävät influenssaepidemiat olisivat selitettävissä sillä, että jotkin ihmiset ovat erityisen tehokkaita levittämään virusta ja toiset eivät juuri ollenkaan. Osa välttää influenssaoireet kokonaan, vaikka olisi saanut tartunnan, koska riittävän korkea D-vitamiinipitoisuus saa immuunipuolustuksen tuottamaan antibakteerisia peptidejä, jotka tappavat viruksia ja muodostavat suojakerroksen solukalvoille viruksia vastaan.
Yleensä vitamiinien ja patenttivapaiden aineiden tutkimista ei haluta tehdä, koska rahoitus puuttuu. D-vitamiini on jo osoittautunut poikkeukseksi sääntöön ja sitä on alettu tutkia kuumeisesti maailmalla. Kymmeniä lääketieteellisesti merkityksellisiä interventiotutkimuksia on jo käynnistynyt, eikä hankaliin, kymmenien miljoonien eurojen projekteihin olisi ryhdytty, ellei oltaisi hyvin luottavaisia positiivisten tulosten suhteen. Euroopan unionissa on arvioitu, että vuosittaiset säästöt terveydenhuoltokuluissa voisivat olla melkein 190 miljardin euron luokkaa, mikäli väestön D-vitamiinin saantisuosikkia vastaava saanti noin kymmenkertaistettaisiin!
Käytännössä D-vitamiinin fysiologinen tarve riippuu lukuisista tekijöistä, kuten painosta, vuodenajasta ja siten auringon saannista, ihonväristä, pukeutumisesta, sairauksista, lääkityksestä genetiikasta ja lähtötasoista. Monet tutkijat ovatkin ehdottaneet, että painokerroin olisi kattavampi vaihtoehto kuin suositus iän perusteella. Aika näyttää, kuinka ongelma ratkaistaan, vai yritetäänkö sitä edes ratkaista. Viime vuoden kansainvälisessä D-vitamiiniseminaarissa 334 tutkijan konsensus oli, ettei ravinto ratkaise D-vitamiiniongelmaa.
Jouni "Neonomide" Karhu
Professori Pentti Tuohimaa luki Jouni Karhun tekstin, eikä löytänyt siitä asiavirheitä.
- D-vitamiinia muodostuu iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi sitä saadaan ruoasta.
- Keskipäivän auringossa iho tuottaa kesällä noin 250 uG D-vitamiinia
puolessa tunnissa.
- Suomessa päivittäinen saantisuositus on tällä hetkellä aikuisille 7,5 uG ja ylin suositeltu määrä 50 uG. Maailmalla on ehdotettu saantisuosituksiksi 50 uG - 250 uG vuorokaudessa.
- Ehkäisee lukuisia kroonisia sairauksia (mm. syöpää ja sydänsairauksia) ja saattaa vähentää niiden oireita.
- Toimii hormonien kaltaisesti vaikuttaen satojen geenien toimintaan ja solujen erilaistumiseen.
- Nostaa lihaskuntoa lisäten lihassolujen määrää ja kokoa, parantaa tasapainoa ja ehkäisee kaatumisia.
- Vahvistaa luustoa vaikuttamalla luuston rakenteeseen ja mineraalien imeytymiseen.
- Saa elimistön muodostamaan antibiootteja ainakin sataa tunnettua taudinaiheuttajaa vastaan.
-Toimii aivoissa hormonina, vaikuttaen mielialaan, oppimiskykyyn ja älykkyyteen.
- Vähentää kipua itsenäisesti ja lääkkeiden tehoa parantaen.
- Uusia hyötyjä löydetään viikoittain.
http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/
http://www.cfp.ca/cgi/content/full/53/5/841
http://www.vitamindcouncil.org
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Juppejänis (02.12.09, kello 0:54)
Onneksi olkoon Neo:lle kaapista ulos tulemisen johdosta! (Siis nimimerkin takaa...)
Vihdoinkin saadaan myös suomalaisia tutkijoita ottamaan osaa järkevällä tasolla tähän keskusteluun ja se on hatun noston arvoista.
Siltikin haluaisin vielä kuulla Christel Allardt-Lambergilta, että mitä mieltä hän on nykyään siitä hänenkin allekirjoittamastaan vetoomuksesta, jossa pidettiin sopivana annostuksena lapsille 25 µg/11 painokiloa kohti?
Majsteri Rantaluola (02.12.09, kello 21:45)
Kävin ostamaan tänään. Saako 10,90:llä itselleen uuden elämän vai onko ajateltavissa, että "uusi vuosi, vanha ruumis"? Jos 80-luvun alussa Rubikin kuutio, niin miksei nytkin tätä. Jos siitä tulee parempi mieli. Otetaanko se ylä- vai alakautta?
Bionic Man (02.12.09, kello 22:49)
Haittaako, jos napsii kromitabletteja samaan aikaan kun imee D-v:tä? Kumoavatko ne toistensa vaikutuksen?
Juppejänis (03.12.09, kello 10:11)
Hyvä Bionic Man -
Juu ei kromi kumoa D:n vaikutuksia, jos sitä tarkoitit - käsitykseni mukaan aika harva kärsii varsinaisesta kromin puutteesta ja sen muista terveysvaikutuksista on minusta aika vähän näyttöä.
Kyllä D on vaikutuksiltaan ihan toiselta planeetalta.
Neonomide (03.12.09, kello 17:19)
Kiitoksia kaikista kommenteista! Juttu näyttää kokonaisuudessaan todella hyvältä, hienoa että saimme mukaan myös kaksi huippuasiantuntijaa!
Lähteet toivoakseni kaikille tieteellisille väitteilleni löytää blogistani:
terveysfasisti.blogspot.c...
Toivon että lukijat ymmärtävät ironiaani. :)
Sen verran päivitystä voisi kertoa, että kuopiossa suunnitellaan usean vuoden kestävää tutkimusta selvästi nykyistä korkeammilla annoksilla sydänsairauksien ja syöpien estoon. Oma veikkaukseni on että korkein annos korkeimmillaan on 50 µg päivässä ja ryhmiä on niin monta, että tilastollinen merkitsevyys ei tule päätä huimaamaan. Mutta parempi kuin ei mittään.
Neonomide (03.12.09, kello 18:12)
Pentti Tuohimaa sanoi:
"Auringosta saatu D-vitamiini näkyy verenkierrossa vasta useiden päivien kuluttua, kun suolesta imeytynyt nostaa muutamassa tunnissa veripitoisuuden erittäin korkealle ja johtaa hormonijärjestelmän palautemekanismeihin, joiden ansiosta D-vitamiinin tuhoutuminen on huomattavaa. Siksi aurinko on fysiologisempi tapa ja erityisesti ihmiselle tyypillinen."
Auringon ja suun kautta otetun D-vitamiinin eroa on tutkinut lastenlääkäri Bruce Hollis, kokoteksti tässä:
www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/...
Tutkimus kesti vuoden ajan. Havaijin auringossa eläviä verrattiin raskaana oleviin naisiin jotka ottivat 160 µg päivässä vuoden ajan. Kuten kuviosta 1 ja 2 näkee, D-vitamiinin käyttäytyminen veressä raskaana olevilla naisilla ei eronnut auringossa olleista tilastollisesti merkitsevästi. (p>0.15)
Tutkimuksen toinen olennainen löytö oli, että D-vitamiini alkaa kerääntyä elimistöön (-> hyvä asia) ja käyttäytyä kuten muutkin hormonit vasta kun saanti nostaa 25(OH)D-arvon on selvästi yli 80 nmol/l. Suomalaisista alle 10% saavuttaa tuon tason juuri kun puhumme.
Olisin hyvin kiinnostunut näkemään tutkimuksia, joiden mukaan pitkässä juoksussa suun kautta otettu D3-vitamiini ei toimisi kuten auringosta saatu. Hollisin tutkimuksessa käytetty annos oli yli KOLME kertaa suurempi kuin nykyinen turvallisuusraja 50 µg päivä.
Matti Narkia (03.12.09, kello 20:30)
Kiitos Neonomidelle alias Jouni Karhulle erinomaisesta tekstistä! Minkäänlaista liioittelua en siinä havainnut.
Olen seurannut D-vitamiinijulkaisujs ja -keskuteluja tiiviisti noinb vuodesta 2000. Alkusysäyksen antoivat professori Reinhold Viethin v. 1999 julkaistu käänteentekevä katsausartikkeli
www.ajcn.org/cgi/content/...
sekä dosentti Matti Välimäen verkkoartikkeli
www.yhtyneetlaboratoriot....
Vasta Viethin artikkelin julkaisun jälkeen D-vitamiinitutkimus on toden teolla lähetenyt käyntiin, ja miltei kaikki merkittävä tutkmus onkin tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Viimeiset 6-7 vuotta olen käyttänyt päivittäin 100-125 µg D3-vitamiinia päivittäin ilman minkäänlaisia haittavaikutuksia, päinvastoin, verenpaineeni, joka on joskus ollut 160-170/100 näyttää nyt pysyvästi asettuneen tasolle 100-120/60-80.
Varovaisuus on toki hyväksi, D-vitamiinin kohdalla se merkitsee yli 250 µg annoksien välttämistä (ellei lääkäri toisin määrää) ja mielellään myös seerumin kalsidioli- (25(OH)D) ja kalsiumtasojen mittauttamista ajoittain. 50 µg ja sitä pienemmät annokset ovat nykysuositustenkin mukaan kuitenkin täysin turvallisia, joten tällaisia annoksia käytettäessä mittauksia ei tarvita..
Liikavarovaisuus voi toisaalta olla kohtalokasta D-vitamiinin ollessa kyseessä. koska puute saattaa altistaa monille sairauksille. Siksi ehdotankin, että aikuisten D-vitamiinisuositus nostettaisiin nin pian kuin mahdollista tasolle 50 µg/vrk. Tämä annos on varmasti turvallinen kaikille ja tuo jo runsaasti hyötyjä, vaikka aivan kaikki eivät tällä annoksella ehkä vielä optimikalsidiolitasolle pääsisikään. Tätä on ehdottanut mm. professori Robert P. Heaney Yhdysvalloissa.
Matti Narkia (03.12.09, kello 21:05)
Pentti Tuohimaa kirjoitti:
"On menty liioittelun puolelle. Esimerkiksi Neonomide poimii vain positiiviset löydökset unohtaen monet ristiriitaiset havainnot".
Tiettyihin tautehin liittyvissä epidemiologisissa tutkimuksissa tulokset ovat useimmiten olleet yksimielisiä D-vitamiinin mahdollisista hyödyistä. Ristiriitaisuuksiakin löytyy, mutta ne ovat harvinaisia. Ja sellaisia negatiiviisia löydöksiä joiden vastapainona ei olisi samasta asiasta muissa tutkimuksissa tehtyjä positiivisia löydöksia, en nyt suoralta kädeltä muista nähneeni. Jos tällaisia on, pyytäisin professori Tuhomaata ja muitakin tuomaan ne lukijoiden tiedoksi.
Matti Narkia (03.12.09, kello 21:28)
Professori Tuohimaa painottaa auringon UVB-säteiden tärkeyttä D-vitamiinin lähteenä. Toki aurinko on tärkein ja paras lähde, mutta huomattakoon seuraavat seikat;
1) Pimeänä vuodenaikana ei näillä leveysasteilla D-vitamiinin synteesiä ihossa tapahdu lainkaan, koska auringonsäteiden vuodenajan takia hyvin viiston saapumiskulman johdosta ilmakehä suodattaa pois lähes kaikki UVB-säteet. Tämä mainio lähde e siis ole kätyettävissä syksyllä eikä talvella.
2) Kesällä paras aika auringon avulla saatavan D-vitamiinin hankkimiseksi on keskipäivä. Useimmat ovat tällöin töissä ja vailla mahdollisuutta altistaa suurehko osa ihosta auringolle. Lomalla ja viikonloppuisin mahdollisuus toki voi ilmaantua, edellyttäen, että sää on pilvetön.
3) Ikääntyessä ihon kyky muodostaa D-vitamiinia auringon vaikutuksesta heikkenee merkittävästi.
4) Jos D-vitamiinia saadaan vain kesällä auringosta eikä talvella käytetä ravintolisiä, seerumin 25(OH)D-tasoissa esiintyy voimakkaita kausivahteluita, jotka todennäköisesti ovat epäterveellsiä ja voivat ehkä jopa altistaa joillekin syöville, kuten professori Reihold Vieth on ehdottanut
artikkeleissa
Enzyme kinetics hypothesis to explain the U-shaped risk curve for prostate cancer vs. 25-hydroxyvitamin D in nordic countries.
www3.interscience.wiley.c...
ja
How to Optimize Vitamin D Supplementation to Prevent Cancer, Based on Cellular Adaptation and Hydroxylase Enzymology
ar.iiarjournals.org/conte...
Matti Narkia (03.12.09, kello 22:04)
Christel Lamberg-Allardt sanoi:
"Isommat annokset voivat olla hyväksi, mutta silloin puhutaan myös siitä, että ne ihmiset ovat erikoisasemassa, jotka voisivat D-vitamiinia ostaa. Mikään ei nytkään estä syömästä suositeltuja suurempia annoksia."
Kyllä estaa: viralliset ravitsemussuositukset. Kaikilla ei ole mahdollisuutta, taitoa tai kykyä itse hankkia tutkimustietoa D-vitamiinista, joten he luottavat virallisiin saantisuosituksiin, jotka suosittelevat 7.5 µg/vrk aikuisille. Eriarvoisuutta lisäävät siis tiedon epätasainen jakaantuminen ja viralliset D-vitamiinin saantisuositukset, ei niinkään D-vitamiiniravintolisien hinta, joka vielä tullee nykyisestäkin putoamaan, jos suositusta muutetaan ja ravintolisien käyttö tämän johdosta yleistyy.Lisäksi D-vitamiinia saa jo nyt aivan pilkkahinnalla luotettavista eurooppalaisista verkkokaupoista.
Siispä aikuisten saantisuositus pikaisesti tasolle 50 µg/vrk. Tämä annos on varmasti täysin turvallinen kaikille jo nykyistenkin saantisuositusten mukaan ja toisi monia hyötyjä nykytilanteeseen verrattuna. Jos tulevaisuudessa mahdollisesti julkaistavat pitkäaikaistutkimukset osoittavat tätä suuremmat annokset vielä hyödyllisemmiksi ja turvallisiksi, annosta voidaan ehkä sitten taas hieman nostaa, mutta nyt tyytyisin tuohon 50 µg/vrk, jonka kansanterveyttä edistävään vaikutukseen uskon vahvasti lukemieni tutkimusten perusteella.
Seppo Honkanen (03.12.09, kello 22:17)
Kiitos mielenkiintoisista kommenteista Matti Narkialle ja tietysti myös Jouni Karhulle. Nythän meillä on verkon terävin ravitsemusasiain kärki D-vitamiinia kommentoimassa. Hienoa.
Christer Sundqvist (03.12.09, kello 22:54)
Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista, jossa oli yllättävänkin tuttuja sanakäänteitä. Terveysasioista kiinnostunutta kulttuurintutkijaa Jouni Karhua, dosentti Christel Lamberg-Allardtia, ja tohtori Matti Tolosta haastateltiin minun kirjoittamassani yhteenvedossa Kunto & terveys -lehteen. Se lehti on lukijoilla ensi viikolla. D-vitamiini on erittäin ajankohtainen aihe! Keskustelu jatkukoon.
Seppo Honkanen (03.12.09, kello 23:07)
D-vitamiini on erittäin mielenkiintoinen aihe. Täytyypä perehtyä mainitsemasi lehden artikkeliin ensi viikolla.
Olen noin kuukauden ajan syönyt 125 mikrogrammaa D:tä, sitä ennen noin 80 mikrogrammaa kesästä saakka. Väitän vireystilani ja yleisen hyvinvointini olevan selkeästi korkeammalla tasolla kuin normaalisti marras-joulukuussa. Flunssa (kenties sika-) meinasi tulla, mutta meni ohi varsin vähäisin oirein muutamassa päivässä. Henkilökohtaisen ihmiskokeeni tulokset ovat positiiviset.
Minäkin toivoisin vastausta Juppejäniksen esittämään kysymykseen:
"Siltikin haluaisin vielä kuulla Christel Allardt-Lambergilta, että mitä mieltä hän on nykyään siitä hänenkin allekirjoittamastaan vetoomuksesta, jossa pidettiin sopivana annostuksena lapsille 25 µg/11 painokiloa kohti?"
Narkialta hyviä kommentteja. Aurinkoa pelätään, varotaan eikä sinne aina päästä. Kalaa varsinkaan lapsiperheet eivät nykyään juuri syö.
Keskusteluun voisi vielä lisätä, että tietoni mukaan kuusikymmentäluvun puoleen väliin saantisuositus oli yli kymmenkertainen nykyisestä. Osoitettiinko siitä olevan haittaa? Ehdotettu 50 µg on vain puolet siitä.
Matti Narkia (04.12.09, kello 14:20)
M:M. kirjoitti:
"Keskusteluun voisi vielä lisätä, että tietoni mukaan kuusikymmentäluvun puoleen väliin saantisuositus oli yli kymmenkertainen nykyisestä. Osoitettiinko siitä olevan haittaa? Ehdotettu 50 µg on vain puolet siitä."
Olet aivan oikeassa. Ennen vuotta 1964 Suomessa suositeltiin pikkulapsille 100-125 µg/vrk. Tästä sekä D-vitamiinin ja tyypin 1 diabeteksen mahdollisesta yhteydestä kertovat Hyppönen ja muut Lancetissa vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa
Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study.
www.thelancet.com/journal...
(vaaatii ilmaisen rekisteröitymisen)
Sitaatti:
"The recommended daily allowance of vitamin D in Finland for infants is about one tenth of what it was in the 1960s. In 1964 the recommended dose was reduced from 40005000 IU to 2000 IU per day,22 and in 1975 it was further reduced to 1000 IU. In 1992 the dose was reduced again to 400 IU. However, during the 1980s, an increase in the frequency of rickets occurred in Finland,23 which cannot be explained by changes in the vitamin D recommendations. Decreased compliance with recommendations of vitamin D supplementation for infants might explain this situation.23 Furthermore, the constant increase in the incidence of type 1 diabetes seen in Finland during the past decades15 might be related to the combination of changes in compliance and dose recommendations of vitamin D supplementation for infants. The scientific basis for the current dose recommendation of vitamin D for infants was that it corresponded to the amount of vitamin D in a teaspoon of cod-liver oil, which had long been judged safe and effective in the prevention of rickets.17, 24 As has been suggested for adults,24 discussions for increasing the current allowance of vitamin D for infants and children might be indicated."
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että 50 µg/vrk tuntuu aika vähäiseltä verrattuna suosituksiin ennen v. 1964, ja mielestäni jo nykyiset tutkimustulokset puoltavat hieman korkeampaa suositusta. Näyttää kuitenkin silt, että suositusten tekeminen ei ole pelkkää tiedettä vaan sekoitus tiedettä ja ravitsemuspolitiikkaa, ehkä enemmän jälikimmäistä. Jos suoistukset on kerran päästetty näinkin alas silloin kun asiasta ei vielä ollut riittävää tietoa, byrokratia ja ravitsemuspolitiikka näyttävät tekevän suositusten nostamisen kovin vaikeaksi, vaikka tieto on moninkertaistunut ja tutkimustulokset puoltavat suositusten moninkertaistamista. Ehdottamani 50 µg/vrk aikuisille on mielestäni erittäin turvallinen kompromissi, johon byrokraatitkin ehkä voisivat suostua, koska se mahtuu nykysuositustenkin tutvallisuusrajoihin.
Matti Narkia (04.12.09, kello 14:34)
Satuin juuri löytämään Financial Timesin viime lokakuisen artikkelin
Why governments are selling Vitamin D short
www.ft.com/cms/s/2/11180d...
joka sopii mainiosti tähän yhteyteen.
vieras (04.12.09, kello 19:41)
Voisiko neo laittaa viitteen tuohon tutkimukseen missä hoitokodin asukit selvisivät ilman influenssaa, kun taas hoitohenkilöt sairastelivat?
Dragofix (04.12.09, kello 21:06)
"Paras D-vitamiinin lähde on auringonvalo. Ravinnosta sitä saa erityisesti kalasta ja joistakin sienistä."
Sienistä puheenollen, niissä on D2-vitamiinia eikä D3:sta. ;)
Juppejänis (04.12.09, kello 23:08)
Hyvä vieras, tuo tapaus, jossa hoitohenkilökunta sairasteli, mutta potilaat löytyy täältä:
www.vitamindcouncil.org/n...
Kysymyksessä ei ole varsinaisesti tutkimus, vaan havainto, josta sairaalasta tiedotettiin.
vieras (05.12.09, kello 11:18)
"Isommat annokset voivat olla hyväksi, mutta silloin puhutaan myös siitä, että ne ihmiset ovat erikoisasemassa, jotka voisivat D-vitamiinia ostaa. Mikään ei nytkään estä syömästä suositeltuja suurempia annoksia", Lamberg-Allardt pohtii.
Vitamiinit tulevat kyllä halvemmaksi, mitä d-vitamiinipitoinen ruoka. Kuha on hyvä d-vit lähde ja se maksaa 25 euroa kilo. Sata grammaa sitä maksaa 2.5 ja sitä pitää sitten syödä joka päivä että saavuttaa teoriassa riittävän määrän. Suurimalle osalle ihmisistä tuokaan määrä ei riitä.
Englannissa bigvit bigvits.co.uk/product.asp... myy 5000 IU: tapletteja 360 kpl 15 puntaa. 2400IU:n tapletit maksaa 13 puntaa 360 kpl Siitä voi sitten laskea kumpi on halvempaa kala vai pilleri.
Kouluissa on varaa jakaa oppilaille ksylitol -tapletteja, niin miksi ei sitten voisi jakaa d-vit tapletteja?
C-A voisi vielä selvyyden vuoksi sanoa suoraan, että kuinka paljon sitä d:tä tulee ottaa että päästään optimitasoille 80nmol/l-125nmol/l?
vieras (05.12.09, kello 11:35)
Hyvä juppejänis. Kiitos linkistä. Minulla on henkilökohtainen ongelma kotana siitä kuinka paljon sitä d:ta pitäisi ottaa. Itselläni on erittäin positiivisia kokemuksia d:n hyvistä vaikutuksista. Nyt pitäisi saada kauniimpi osapuoli uskomaan että d:ta kannattaa ottaa enemmän kuin se virallinen saantisuositus. Hän nimittäin uskoo C-A:n suosituksiin kuin Jumalan sanaan. :-) Vaikka ne perustuvatkin pääsääntöisesti ennen 2000 lukua tehtyihin tutkimuksiin(pohjoismaiset ravitsemussuositukset).
C-A taisi jossain tv-ohjelmassa mainita että suomi on niin pieni ryhmä ettei se voi alkaa muuttamaan suosituksia. Se pani ihmettelemään etteikö Suomella ole enää mitään omia sisäisiä asioita joihin se voisi puuttua. Suomi kun on yksi maailman pohjoisimmista maista ja se jo puoltaa suurempia saantisuosituksia.
Tosi hyvä tietopaketti!
D-vitamiinin saannilla saattaa näköjään olla yhteys hedelmällisyyteenkin/lapsettomuuteen. Ainaki pcos:sta kärsivillä. Vaikuttaisko se sitten sen insuliiniherkkyyden kautta, olis kiva tietää. Onko joku selvittänyt asiaa, onko tietoa?
www.telegraph.co.uk/healt...
www.ovarian-cysts-pcos.co...
Neonomide (06.12.09, kello 9:46)
Statiinien eli kolesterolilääkkeiden ottaminen pudotti kausi-influenssan kuolleisuuden puoleen Yhdysvalloissa 10 osavaltiossa tehdyssä tutkimuksessa:
www.cidrap.umn.edu/cidrap...
Monet statiinit nostavat D-vitamiinitasoja - tehokkain eli rosuvastatiini vastaa jopa yli 50 µg:n päiväannosta.
D-vitamiini on lumekontrolloidussa tutkimuksessa ehkäissyt flunssat talvella kokonaan tuolla annoksella.
Yksi plus yksi on... ? ;-)
Neonomide (06.12.09, kello 9:52)
Vieras sanoi...
"C-A voisi vielä selvyyden vuoksi sanoa suoraan, että kuinka paljon sitä d:tä tulee ottaa että päästään optimitasoille 80nmol/l-125nmol/l?"
Tuoreen Tanskan Lääkärilehden mukaan tarvitaan * keskimäärin * 70 µg päivässä noin 75 nmol/l kalsidiolitasoille. Jotta noin 95% ihmisistä saavuttaisi tasot >75 nmol/l tarvitaan USA:ssa tehdyn tutkimusdatan (NHANES) mukaan 95-125 µg:n päiväannoksia.
Toisin sanoen en ihmettele, jos kukaan suomalainen asiantuntija ei vastaa kysymykseen.
Siitähän saattaisi seurata keskustelua.
annika (06.12.09, kello 16:20)
Hei, onko jotain eroa sillä, syökö D2- vai D3-vitamiinia? Onko D2-vitamiinista jotain erityisiä haittoja? Olen syönyt sitä nyt n. 50 uG vuorokaudessa parin viikon ajan.
Matti Narkia (06.12.09, kello 17:17)
annika kysyi:
"Hei, onko jotain eroa sillä, syökö D2- vai D3-vitamiinia? Onko D2-vitamiinista jotain erityisiä haittoja?"
Useimpien tutkimusten mukaan D3 on tehokkaampaa eli nostaa 25(OH)D-tasoa enemmän kuin D2:
Vitamin D2 Is Much Less Effective than Vitamin D3 in Humans
jcem.endojournals.org/cgi...
Evidence that vitamin D3 increases serum 25-hydroxyvitamin D more efficiently than does vitamin D2.
www.ajcn.org/cgi/reprint/...
Serum 25-hydroxyvitamin D levels in vitamin D-insufficient hip fracture patients after supplementation with ergocalciferol and cholecalciferol.
www.journals.elsevierheal...(09)01714-1/abstract
Yksi tutkimus ei eroa löytänyt:
Vitamin D2 is as effective as vitamin D3 in maintaining circulating concentrations of 25-hydroxyvitamin D.
jcem.endojournals.org/cgi...
Lähes kaikki D-vitamiinitutkimukset on tehty D3:lla, D2:n vaikutuksista ja turvallisuudesta ei ole kovinkaan paljon tutkimustietoa.
D3:a saadaan eläinkunnan tuottteista, ennen kaikkea kalasta, D2:ta taas kasvikunnan tuotteista lähinnä joistakin metsäsienistä.
Eräs tärkeä pointti on myös se, että D3 on se D-vitamiinin muoto, jota itse tuotamme auringon vaikutuksesta ihossamme, D2 on tässä mielessä "vieras" elimiistöllemme.
Edellä olevan perusteella en suosittelisi D2:n käyttöä. D3 on vähintään yhtä tehokasta ja todennäköisesti tehokkampaa kuin D2, sitä elimistömmekin itse tuottaaa, ja sen vaikutuksista ja turvallisuudesta on paljon enemmän tietoa.
Reipas (07.12.09, kello 11:20)
Itse olen D3 vitamiinia purkista syönyt nyt vuoden. Sairauksia on vino pino, kilpirauhasen vajaatoimintaa, psoriasista, nivelpsoria,pcos jne.. Iho olisi normaalisi nyt täynnä psoria, päänahkani tippuisi lattialle, olisin täysin poikki niinkun edellisinäkin vuosina. Ennen kävin valohoidossa talvisin, nyt ei tarvitse... Psosin rakkulat kadonneet, olen saanut laihdutettua 30kg vuodessa. Jaksan taas elää. Kaikki ei ole d-vitamiinin ansioita tietenkään, mutta kun iho on parempi ja mielikin kirkkaampi, muutkin asiat hoituu paljon helpommin. Ja hinnasta, kyllä tämä halvempaa on kuin valohoito sairaalassa tai psoriasiksen lääkerasvat (n. 100 euroa purkki, kestää pari viikkoa)
Matti Narkia (08.12.09, kello 16:44)
Neonomide kirjoitti:
"Vieras sanoi...
"C-A voisi vielä selvyyden vuoksi sanoa suoraan, että kuinka paljon sitä d:tä tulee ottaa että päästään optimitasoille 80nmol/l-125nmol/l?"
Tuoreen Tanskan Lääkärilehden mukaan tarvitaan * keskimäärin * 70 µg päivässä noin 75 nmol/l kalsidiolitasoille. Jotta noin 95% ihmisistä saavuttaisi tasot >75 nmol/l tarvitaan USA:ssa tehdyn tutkimusdatan (NHANES) mukaan 95-125 µg:n päiväannoksia.
Toisin sanoen en ihmettele, jos kukaan suomalainen asiantuntija ei vastaa kysymykseen.
Siitähän saattaisi seurata keskustelua."
Aivan. Tähän yhteyteen sopivat mielestäni hyvin artikkelin
Diagnosis and treatment of vitamin D deficiency.
Cannell JJ, Hollis BW, Zasloff M, Heaney RP.
Expert Opin Pharmacother. 2008 Jan;9(1):107-18.
informahealthcare.com/doi...
abstraktin loppusanat:
"As a prolonged vitamin D winter, centred on the winter solstice, occurs at many temperate latitudes, ≤ 5000 IU (125 μg) of vitamin D/day may be required in obese, aged and/or dark-skinned patients to maintain adequate levels during the winter, a dose that makes many physicians uncomfortable."
Matti Narkia (08.12.09, kello 16:50)
Keskusteluohjemisto ei nähtävästi ymmärtanyt abstraktin loppusanojen kaikkia merkkejä, joten tässä nuo loppusanat uudestaan hieman editoituna ja toivottavasti nyt paremmalla menestyksellä:
"As a prolonged vitamin D winter, centred on the winter solstice, occurs at many temperate latitudes,
Matti Narkia (08.12.09, kello 16:53)
Ei näköjään onnistunut vieläkään. Tämä kerta vielä, ja sitten luovutan:
"As a prolonged vitamin D winter, centred on the winter solstice, occurs at many temperate latitudes, up to 5000 IU (125 micrograms) of vitamin D/day may be required in obese, aged and/or dark-skinned patients to maintain adequate levels during the winter, a dose that makes many physicians uncomfortable."
d-vitamiini (15.12.09, kello 17:01)
Hyvä Aviisi, jälleen mainio artikkeli suoraan ajan hermolta, mm. Yle peesaa ja kirjoittelee samasta aiheesta tänään seuraaavaa:
www.yle.fi/uutiset/tervey...
Itse aloitin D-vitamiinin napostelun juurikin tämän artikkelin innnoittamana, katsotaan tuleeko mitään muutoksia uneliaaseen opiskelijan päivärytmiin..
Matti Tolonen (19.12.09, kello 14:24)
Artikkelissa (yllä) lukee mm.
"Olen muutaman vuoden ajan syönyt monivitamiinitabletteja. Kalaa syömme paljon. Arvioin, että nyt pääsen noin 20 mikrogramman päiväannokseen", Lamberg-Allardt laskee.
Tämä on erikoinen lausunto, sillä Lamberg-Allardt on valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) jäsen. VRN ei suostu nostamaan ylesölle annettua saantisuositusta (ennen 2012), mutta sen oma D-vitamiiniasiantuntija ilmoittaa julkisesti popsivansa vitamiineja purkista. Samaan aikaan hän sanoo useissa muissa haastatteluissa, ettei voida ajatella että D:tä otettaisiin purkista, kyllä se on saatava ruoasta. Ylipäätään ravitsemustieteilijät ovat vastustaneet julkisuudessa ravintolisien käyttöä. Onpa tuuli nyt kääntynyt! Minusta VRN on menettänyt uskottavuutensa.
paulamummu (26.01.10, kello 14:43)
Mulle vaan ei sovi mikään vitamiinipilleri ja teollinen d-vitamiini maitotuotteissa turvottaa, saa mahan kipeeksi. Onneksi sitä sentään saa ruosta, mut eihän se mihinkään imeydy, jos ei syö tarpeeksi rasvaa. Mut ihan terve olen ollut yli pari vuotta, ei vaivoja ollenkaan, ei pillereitä - mut luomulihaa ja turkkilaista ekojogurttia menee paljon:-)
toi on vahna juttu jo...
koti.utanet.fi/~paula/kot...
selvä peli (01.03.10, kello 22:33)
vetäsin nyt 5kpl D-tabletteja huivii ,toivottavasti tehoaa... painan 90kg ja rasva% on 7 luokkaa. eli pelkkää lihasta.
mitä tapahtuu jos vetää D:tä selvästi liikaa , esim 1000 uG kerral ,onko tutkimuksia ? :D
Ano nyymi (13.05.11, kello 14:13)
Kysymys vuoden päästä: Auttoiko viisi tablettia? Itselläni ei meinaan mitkään kemiallisesti / teollisesti tuotetut kuonat ole tehneet mitään hyvää. Nyt ku n annosmääriä on kohotettu suunnilleen kommenttisi aikoihin (tämä meille ikäihmisille: www.ravitsemusneuvotteluk...) keskustelusta tuppaa aina unohtumaan, että myös D-vitamiinin tuotantotavalla on merkitystä.
Olen harkinnut tilaamista amerikkalaisista verkkokaupoista, kun vouhotus on kova, mutta toistaiseksi esim. Vitaelabin (D-vitamiinipläjäys: www.vitaelab.fi/Terveysti...) tuotteet ovat olleet käytössä.
mite kauan pitäisi auringossa olla päivittäin. käynnistyykö tuotanto jo tuolla puolella tunnilla tai 20 minuutilla ja saako lisää d vitamiinia jos on kauemmin .mikä on optimi määrä klo11-15 ?
voishan aika moni ottaa ruokiksella aurinkoa
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen