Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Piratismi on juoksutaksin ottamista

Piratismi on monien mielestä tekijänoikeuksien ja rikosten harmaata aluetta, jossa ei oikeastaan ole uhreja, vaan kuka tahansa voi kopioida tuotetta tekijän kärsimättä. Kun kuluttajat puoltavat ja sisällöntuottajat vastustavat piratismia, huomaamme väittelijöiden omat eturistiriidat.

On selvää, että meille itsellemme enemmän hyödyksi olevat asiat ja palvelut tuppaavat olemaan "oikein". Ajattelin nyt sitten skrivauttaa pari senttiä aiheesta.


Olin viime vuoden loppupuolella Helsingin rautatieasemalla pennittömänä keskellä yötä. Bussiin ei ollut rahaa, ja laskuhumala vaivasi. Kävelyn sijasta ajattelin ottaa vanhan liiton juoksutaksin, vaikka polveni reistailikin.

Järkeilin itselleni, ettei se nyt kovin paha läppä ollut; taksikuski menettäisi vain hieman aikaa ja bensaa. Ei paha. Taksilla Itikseen ja maksun hetken koittaessa luikin sukkana pensaikkoon. Turha siellä takana osoitella sormella, olette tekin sitä tehneet. Tai jos ette ole, niin ainakin pitäisi.

Mitkä muka olivat taksikuskin todelliset menetykset? En minä aikonutkaan maksaa taksista, joten se ei ollut keneltäkään pois. Enkä mä myöskään autoa vienyt, sehän jäi kuskille itselleen. Niinkuin sanottu, hän menetti vain vähän aikaa ja bensaa.


Samalla tavallahan piratismikin toimii: jos ei aikonut tuotetta alunperinkään ostaa, niin kuka siinä muka menettää mitään?

Tekijät häviävät vain vähän aikaa biisien tekoon ja studiokulut. Ja kyllä se seuraava poka sen poistaa. Voi olla, että taksikuskin pitää huolehtia autolainan lyhennyksistä, mutta kunnon studiolaitteiden hinnat pyörivät samoilla nurkilla. Harva maksava asiakas ysäriladan kyytiin hyppäisi.

Luulen, että juoksutaksin ja waretetun levyn erona on vain ja ainoastaan turvallisuus. Torrentteja voi latailla ihan rauhassa omassa himassaan vihaisten artistien ja levy-yhtiömiesten häiritsemättä, mutta juoksutaksista kiinni jääminen saattaa tietää aika konkreettista satikutia. Riippuen tietysti kuskista.


Voiko arvoja mitata rahassa? Ilman tekijänoikeusrikkomuksia meillä ei olisi hiphop-musiikkia eikä ilman piratismia keikoilla kävisi niin paljon ihmisiä. Ainakin omilla keikoillani käy paljon enemmän porukkaa kuin levyhyllyillä. Itse en siitä kärsi, vaan pikemminkin levy-yhtiö.

Esimerkiksi Radiohead ja NIN ovat tehneet levyjä suoraan nettiin, ja niistä kuluttajat maksavat omantunnon mukaan. Idea on osoittautunut kannattavaksi. Bändit ovat tienanneet levyillä hyvän siivun päisää. Ehkä tulevaisuudessa meitä odottaa musiikkiteollisuus ilman levy-yhtiöitä. Ne alkavat käydä tarpeettomiksi. Musiikin teko on lähempänä tavallista ihmistä kuin ennen, eikä levy-yhtiön kaltaisia rahoittajia kotistudioiden aikakaudella enää tarvita.


Kyllähän taksikuski otti hyvää kiekkaa. Huusi tappouhkauksia perään ja uhosi vielä soittavan poliisit, kun naama oli kamerassa(, joista vain 30 prosenttia toimii.)

Kaipa hänkin jossain vaiheessa tajuaa, ettei äitiä aina kannata uskoa. Elämä ei ole reilua.



Seppo "Steen1" Lampela
on helsinkiläinen rap-artisti

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (3)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Antti Laine (30.11.09, kello 18:33)

    Otsikon luettuani arvelin, että kirjoituksessa olisi jotain perää, mutta pieleen meni Sepolta.

    Kun tilaa taksin ja jättää maksamatta, taksikuski menettää tuloja bensakuluina ja perjantai-iltaisin erittäin todennäköisesti myös menettämällä maksavia asiakkaita pummia kyydittäessä. Kun kopioi teoksen itselleen, kukaan ei menetä mitään.

    Piratismia voi todellakin verrata juoksutaksiin, nimittäin laihialaiseen sellaiseen: Juostaan taksin perässä.

  2. Majsteri Rantaluola (01.12.09, kello 0:27)

    Mielestäni olisi ollut parempi puolustella taksin ajattamista toisella tekosyyllä: otit sen Itikseen siksi, että kuski olisi kuitenkin joutunut ajamaan sinne seuraavaksi hakemaan jonkun itäkeskustalaisen ja ajamaan hänet takaisin Espalle tai johonkin muualle ytimeen. Olit mukana "tyhjässä taksissa" ja teit näin luonnolle palveluksen antamalle autolle paremman käyttöasteen. Niin, olisit puolustanut luonnolla tätä asiaa. Riippumatta siitä, kuka nettoaa liikenteessä olevan fyrkan, luonto saa aina niskaansa saman määrän paskaa hiilidioksina, häkänä, lyijynä ja muuna moottorikuonana. Ei niin, ettei taksikuski olisi roikuttanut sinua Kulosaaren sillalta kiinni saadessaan siitä huolimatta.

  3. Alexi (18.12.09, kello 4:54)

    Antti Laine tuossa edellä jo kertoikin tärkeimmän.

    Tallennepiratismissa on pari muutakin huomattavaa eroa juoksutaksiin verrattuna. Warettaja saattaa hyvinkin imaista valtavan määrän äänitteitä tai elokuvia netin kautta, mutta äärimmäisen heikosti valikoiden, koska hän tietää etukäteen, että ei maksa niistä mitään. Äänitteen tai elokuvan ostaja toimii toisin; hän valikoi tarkkaan ja ostaa sitten sen tallenteen, josta uskoo todella pitävänsä. Se voi olla hänen levyhyllynsä aarre vuosikymmeniä ja pyörähtää soittimessa usein. Warettaja sen sijaan vain pyyhkii aikaisemmat imuroimansa kiintolevyltä. Levy-yhtiön taloudellinen menetys on nolla, koska warettaja ei olisi muutenkaan ostanut valtaosaa niistä äänitteistä, jotka hän imuroi ilmaiseksi.

    Toinen merkittävä ero on myös luonteeltaan sellainen, että sitä ei voi mitenkään soveltaa juoksutaksiin. Warettaja saattaa toisinaan imuroimansa musiikin joukosta löytää todellisen helmen, joka on niin hyvä, että hän haluaa sen itselleen parempilaatuisena ja albumin grafiikoiden kanssa. Elokuvan warettaja saattaa haluta tekstitykset ja parempilaatuisen kuvan. Hyvää teosta voi hyvällä mielellä muutenkin tukea. Piratismi saattaa koitua hyville artisteille onneksi, mutta he eivät ehkä koskaan saa tietää sitä.

    Itse olen ostanut useita äänitteitä netistä tilaamalla tai paikallisesta tavaratalosta kuultuani ensin piraattikappaleita. Miksikö tein niin? Minä halusin parasta laatua ja tietokoneesta riippumattomia tallenteita.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto