3. palkinto: Hyvä harrastus

Pikku-Niilon vanhemmat etsivät pojalleen harrastusta, joka kasvattaisi hänestä lähimmäisiä rakastavan ihmisen ja loisi valmiuksia ja suhteita työuraa varten. Värikuula-ammunta kannusti väkivaltaan, lukeminen oli erakoiden puuhaa, urheilussa voi satuttaa itsensä. Eipä jäänyt jäljelle kuin seksi.

Perheellä oli nyt kiva yhteinen harrastus. Iltaisin Niilo bongasi isänsä kanssa netistä seksin kuvia ja liimaili niitä vihkoon. Vihon kansissa oli äiti edestä ja äiti takaa. Niilo opetteli itsekin näpsimään kuvia. Kaikilla oli hauskaa ja session jälkeen äiti paistoi koko porukalle pullaa.

Niilo säästi viikkorahansa seksilelujen ostoon. Voi kuinka niitä oli erilaisia! Pian kodissa risteili rata, jossa kauko-ohjatut sauvat pörräsivät vaginatunnelista toiseen. Tai sitten poika narrasi geishakuulapilkillä äidin piilottamia suklaakarkkeja keinoanuksista.

Teiniaikaan Niilo keräsi kirjallisuutta ja kirjoitteli seksikritiikkejä alan lehtiin. Jottei liikunta lukuhommissa unohtuisi, hän laati tiukan seksiharjoitusohjelman. Ennen veret seisauttavia intervalliharjoituksia hän verrytteli huolellisesti leikitellen, retkutellen ja venytellen. Koulukavereiden kanssa sitten kisailtiin harva se ilta.

Kerhojäsenyydet aukesivat vasta täysi-ikäisenä. Niilo liittyi kaupungin kaikkiin seksiklubeihin ja pian hänen asiantuntijuutensa huomattiin. Ei ollut olemassa seksiongelmaa, josta Niilolla ei olisi ollut kokemusta.

Niilon sydämellä olivat eritoten seksirajoitteiset, joiden parissa tehty vapaaehtoistyö tuotti hedelmällistä tulosta. Ennen pitkää hän sai nuorisolta lempinimen Paternoster, tai tuttavallisemmin Isä-Niilo. Vasta silloin Niilon hyväntekeväisyys alkoi saada ansaittua huomiota viranomaistenkin taholta.

Työajalla isossa pääkonttorissa seksiharrastukseen ei ollut paljon aikaa, mutta hän kertoili siitä mielellään kahvihuoneessa. Harrastustoiminnan elvyttävä vaikutus kiehtoi uupunutta henkilökuntaa. Ja piankos Niilo johti kokoushuoneessa opintopiiriä, johon osallistuttiin yli hierarkiarajojen. Innokkaimmat aloittivat monivuotisen seksityöntekijän oppisopimuskoulutuksen. Niilo laati heille henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja toimi opiskelijoiden työpaikkaohjaajana ansiokkaasti eläkeikään saakka.

Niilo kuoli suuresti arvostettuna ja kaivattuna. Hän testamenttasi mittavan painotuote-, valokuva- ja esinekokoelmansa perustamalleen Kehittävien harrastusten tuki -säätiölle.

Raija Kurki