|
Kaikki yliopisto-opiskelijat kuuluvat Suomen ylioppilaskuntien liittoon. Liiton ylin päättävä elin on liittokokous eli liittari, jossa Tamylla on 12 ääntä 146 äänestä. Se on suuri luokkakokous, jossa ylioppilaskuntapoliitikot pitävät turhia puheenvuoroja, nussivat pilkkua ja yhden miehen oppositiot yrittävät kumota duaalimallikantaa.
Siellä äänestetään krapulassa kahden tunnin yöunien jälkeen, jos edes tiedetään mistä äänestetään.
Sirkuksen huippu on henkilövalinnat. Ne koplataan etukäteen ja syntyy äänipaketti, joka on kaupan eri vastapalveluksia vastaan. Jos äänestät mun kaveria, äänestän sun kaveria. Jos et neuvottele, olet ulkopuolella. Vaikka olisit itse Jeesus, Perkele tai yksisarvisella ratsastava Mannerheim, ei auta. Ehdokkaille eli tyrkyille pidetään haastattelut, mutta kompetenssi ei tule kuin ehkä kolmantena tai neljäntenä kriteerinä kähmintöjen tahmaamassa hallitusvaalissa. Jotkut idealistit kuten Tamy taistelevat tätä älyllistä perifeerisyyttä vastaan jättäytymällä neuvottelukabinettien ulkopuolelle, mutta kusevat samalla omiin muroihinsa.
Päätöksenteolle luodaan äärimmäisen huonot olosuhteet, kun useimmat neuvottelevat ja laskevat eri äänestysvaihtoehtoja Excelillä foliohattu päässä. Vuoden 2007 liittokokouksessa Tamyn edustaja kävi lukemassa selville saamansa koplatun hallitusvaalin tuloksen ennen vaalia koko liittarikansalle. Äänestystulos oli sama.
Ylioppilasliikkeen legitimiteetti koki kovan kolauksen omalla kohdallani. Minuun alkoi hiipiä fuksiajaoilta tuttu "Miksi edes olen pakotettu maksamaan tästä negatiivisen perusoikeuden rajoituksesta eli ylioppilaskunnan jäsenyydestä?". Kuitenkin tiedän, miten tärkeitä asioita ylioppilaskunnissa hoidetaan. Suomalaisten opiskelijoiden edut ja asema ovat kansainvälisesti vertaillen vahvat, sillä meillä on osittain pakkojäsenyyden kautta hoidetun rahoituksen vuoksi niin vahva ylioppilasliike. Mutta voi perkele sitä sirkusta!
Tiina Heikkilä
Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Näinhän se on - Ja kaikki aika ennen krapulaisia äänestyksiä on hemmetin hauskaa. Krapulahan ei kenenkään mielestä voi olla hauskaa.
Mitä noihin henkilövalintoihin tulee niin taitaa Tamyn hallitusneuvottelut olla samanlaista keplottelua pienemmässä mittakaavassa. Siinä mielessä hieman turha jeesustella.
Tiina H (26.11.10, kello 23:28)
jep, ovathan ne. toisaalta oman kokemukseni mukaan siellä kompetenssi painaa enemmän kuin syllissä, jonka liittarit ovat vaan järjettömiä valtataisteluita, eikä diilauksen lopputulos välttämättä tyydytä edes diilaajia itseään. ja tamyn hallitusneuvotteluissa puolueet eivät ole yhtä negatiivisessa mielessä läsnä. tamyssa tai yleensä ylioppilaskunnissa ei myöskään tarvitse kenenkään saada vaikka harmaan kiven läpi omaa alueellista edustustaan.
marika (30.11.10, kello 15:41)
No yhyy. Kompetenssi sisältää myös sen, että tietää miten hommat toimii.
Tiina H (30.11.10, kello 20:52)
Tietää, että se on tuollaista paskaa? Joo, tiesin kyllä, vaikka sen intensiteetti lievästi yllättikin.
Näkemyksellisyyteen kuuluu, ettei mene valtavirran mukana, vaikka tietäisikin, miten valtavirta toimii. Oikeudentajuun ja oman edun tavoittelua korkeampien tavoitteiden kunnioittamiseen taas kuuluu se, ettei ota osaa kähmintään, jotta asiat joskus muuttuisivat, vaikka kusisikin niihin omiin muroihinsa.
En kuvittele, että kaikki neuvotteleminen olisi samanlaista. Liittari on vaan todistanut olevansa mitä on.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen