Opintolaina: uhka vai mahdollisuus?

Moneen vuoteen opintorahalla ei ole saanut paljoa muuta kuin viikon nuudelit. Hallituksen ensi vuodelle tekemässä talousarviossa opintotuki oli ainoa sosiaaliturvaetuus, jota päättäjät eivät sitoneet kuluttajahintojen muutosta seuraavaan indeksiin. Samaan aikaan poliitikot pyrkivät pidentämään työuria, etenkin sieltä alkupäästä. Valtio tarjoaakin opiskelijan rahapulaan lääkkeeksi lainaa, sillä se edistää opintoja, toisin kuin työnteko.

Päättäjät suunnittelevat muuttavansa opintotukilakia niin, että ensi syksystä alkaen kaikille opintorahaa nostaville opiskelijoille myönnetään automaattisesti myös lainatakaus.

"Minusta tässä uudistuksessa on hyvääkin. Nytkin suosittelen, että opiskelijat hakisivat joka tapauksessa lainatakausta. Sehän ei tarkoita vielä, että lainaa olisi pakko nostaa", sanoo Tampereen yliopiston opintotukipäällikkö Eini Mäkelä.

"Lainatakaus kannattaa olla pahan päivän varalta."

Talouden suhdanteiden heitellessä ja akateemisen työttömyyden pelotellessa nurkan takana moni opiskelija karsastaa ajatusta velkaantumisesta jo opiskeluaikanaan.

"Onhan sellaista lainanvälttelykulttuuria ilmassa. Tampereen yliopistossa kuitenkin noin 30-40 prosenttia opiskelijoista nostaa lainaa."

Opintotukipäällikkö ei aina ymmärrä, miksi opintolaina on tämän päivän opiskelijoille niin suuri ongelma.

"Samat henkilöt, jotka torjuvat koko ajatuksen opintolainasta, saattavat ottaa silmää räpäyttämättä 100 000 euron asuntolainan. Minusta opinnot ovat myös investointi tulevaisuuteen."

Mäkelä opiskeli itse aikana, jolloin kukaan ei huolehtinut työllistymisestä ja kaikki ottivat opintolainaa. Muuta mahdollisuutta rahoittaa opintoja ei ollut, sillä ennen 1990-lukua opintotuki oli yhtä kuin valtionlaina. Tänäkin päivänä valtio takaa lainan, mutta lainaehdot neuvotellaan pankin kanssa.

"Ehkä lainaan ei luoteta enää siksi, koska siitä on tullut markkinaperusteinen. Kuitenkin lainan korot ovat tällä hetkellä matalia, 2-3 prosenttia. Itse olen maksanut 13 prosentinkin korkoja."

Muista Pohjoismaista vain Tanskalla opintoraha on Suomea kattavampi etuus. Ruotsissa ja Norjassa opintotuki on lainapainotteisempi kuin Suomessa, ja Islannissa opintotuki on pelkästään lainaa. Mäkelän mielestä poliitikkojen puheissa piilee uhka siitä, että Suomenkin opintotuki muutetaan tulevaisuudessa pelkäksi opintolainaksi.

"Minusta Suomen opintotukijärjestelmä on rakenteeltaan hyvä, mutta en näe syytä, miksei sitä pitäisi sitoa indeksiin niin kuin muitakin sosiaaliturvaetuuksia", Mäkelä pohtii.

Hänen mielestään suomalaisten opiskelijoiden pitäisi kuitenkin hyväksyä opintolaina osaksi opintotukea.

"Tämän päivän opiskelijat juoksevat kuin pingispallot luennolta töihin ja töistä harrastuksiin. Opintolaina antaa opiskelijan talouteen väljyyttä ja mahdollisuuden keskittyä kunnolla ainutlaatuiseen aikaan elämässään", hän mainostaa.

Heini Särkkä

Laina ei paina velkaantuneita opiskelijoita

Ensimmäinen opintolainaerä kului lukioaikaisiin juhliin. Sitten nuori nainen lähti kolmeksi vuodeksi opiskelemaan tanssijaksi Lontooseen. Lukukausimaksuihin hän otti valtionlainaa Englannista 10 000 puntaa. Muuhun elämiseen ja vuokraan upposi rahaa niin, että opintolainaa kertyi Suomestakin 15 000 euroa. Silti tanssijaksi valmistunutta ja Suomeen palannutta Kaisamari Kallunkia ei huoleta.

"Mietin lähinnä sitä, miten saisin rahaa kerättyä takuuvuokraan, jotta voisimme poikaystäväni kanssa muuttaa isompaan asuntoon. Kyllä sitä joskus ajattelee, että olisi mukava hoitaa kaikki laina vain kerralla pois. Mutta tässä ammatissa lainoja ei ole helppo maksaa. Eli on pakko tehdä vain niitä töitä, joita tässä taloustilanteessa onnistuu saamaan", Kallunki pohtii.

Isossa-Britanniassa lukukausimaksut ovat korkeat ja moni ottaa lainaa erikseen sekä lukukausimaksuihin että elämiseen.

"Vähäosaiset voivat saada stipendin opiskelua varten, mutta melkein kaikki joutuvat ottamaan lainaa. Opiskelijat saavat helposti myös luottokortin ja moni käyttää sitä huoletta. Ei siellä mietitä niin paljoa raha-asioita kuin täällä".

Tällä hetkellä myyntitehtävissä työskentelevä Kallunki on myös miettinyt toisen lainan ottamista Suomesta, jotta hän voisi maksaa kerralla Englannin korkeaa korkoa kasvavan lainan pois. "Toisaalta olen kuullut huhuja, että jos lainaa ei pysty lyhentämään 25 vuoden aikana, se pyyhkiytyy pois".

Tiedotusopin opiskelija Aino nosti ensimmäisen kerran opintolainaa lähtiessään vaihto-oppilaaksi. Tänä syksynä hän nosti lisää lainaa työttömän kesän jälkeen. Aino aikoo nostaa lainaa vielä ensi keväänä. Hän ei usko, että takaisinmaksu tuottaisi ylitsepääsemättömiä ongelmia, sillä hän on tehnyt jo opiskeluaikanaan oman alan töitä.

"Jos olisin historian tai filosofian opiskelija ja haluaisin työllistyä juuri omalla alallani, en olisi ollenkaan yhtä luottavainen takaisinmaksukykyyni".

Heini Särkkä
Ainon nimi muutettu

Kilpailuta opintolaina

- Lainaehdoista, kuten korkojen suuruudesta ja lainan takaisinmaksuaikataulusta sovitaan pankin kanssa. Siksi ennen lainanottoa kannattaa vertailla eri pankkien lainaehtoja.

- Tavallisimmin lainan takaisinmaksu alkaa opintojen päätyttyä. Silti jo opintojen aikana opiskelija maksaa lainapääomasta 1 prosentin korkoa. Lopun koron pankki lisää lainan pääomaan. Maksuvaikeuksissa kannattaa ottaa yhteyttä lainan myöntäneeseen pankkiin ja neuvotella takaisinmaksun lykkäyksestä.

- Opintolainaa voi saada vain niiltä kuukausilta, joilta saa opintorahaa. Opintotukikuukausien päätyttyä opintolainaa ei voi enää nostaa.

- Aikaisintaan lukuvuonna 2005-2006 korkeakouluopintonsa aloittaneet ovat oikeutettuja opintolainavähennykseen. Opintolainavähennys on 30 prosenttia lainan yli 2500 euroa ylittävästä osasta. Vähennykseen saa, jos suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon enintään seitsemässä vuodessa.