Usko tai älä!

Buddhalainen meditaatio

"Ryhmässämme ei tarvitse olla buddhalainen tai sellaiseksi ryhtyä. Tärkeintä on olla kiinnostunut henkisestä kehityksestä ja meditaatiosta", Keltainen Buddha -meditaatioryhmän jäsen Sisko Laatikainen kertoo.

Keltainen Buddha on kaikille avoin meditaatioryhmä, joka järjestää meditaatioiltoja, lukupiirejä ja elokuvailtoja kätevästi toistensa kotona. Lisäksi ryhmä järjestää meditaatioleirejä useita kertoja vuodessa.

"Elokuvailloissa katsotaan yleensä hengellisiä ja elämänkatsomuksellisia dokumentteja ja elokuvia. Lukupiireissä luemme varhaisia buddhalaisia tekstejä ja keskustelemme siitä, miten niitä voi soveltaa omassa elämässä", Laatikainen kertoo.

Keltainen Buddha kokoontuu kerran viikossa toistensa kodeissa meditoimaan, katsomaan elokuvia ja lukemaan vanhoja buddhalaisia tekstejä. Parhaiten mukaan pääsee vierailemalla kotisivuilla, katsomalla seuraavan meditaatioillan ajankohdan ja paikan ja tulemalla paikalle. Jos ei tunne ryhmästä ketään tai on muuten epävarma lähtemään koputtelemaan toisten oville, voi ensin soittaa.

www.keltainenbuddha.net

Pakanallisuus ja luonnonusko

Asatru, diskordianismi, eklektinen pakanuus, hellenismi, muinaissuomalaisuus, rekonstruktionalistit, satanismi, thelema, wicca ja aatteet, joille ei löydy edes nimeä. Pakanallisten uskontojen Suomen kattojärjestö Pakanaverkko ry kerää yhteen mitä moninaisimpia suuntauksia ja elämänkatsomuksia. Tampereen toiminta keskittyy lähinnä kuukausittain järjestettäviin tapaamisiin ravintoloissa ilman suurempia rituaalimenoja.

Lehto - Suomen luonnonuskonnot ry toimii Pakanaverkon tavoin useiden erilaisten uskontojen ja aatteiden kuten druidismin ja voodoon harrastajien yhdistyksenä. Tampereella voit osallistua muun muassa kahden viikon välein järjestettävään shamanistiseen rumpupiiriin. Joulukuun 21. ja 22. päivä Lehto järjestää Tampereella JouluKuu-juhlan, joka kunnioittaa harvinaista talvipäivän seisauksen ja täydellisen kuunpimennyksen osumista vain kahden päivän päähän toisistaan.

www.pakanaverkko.fi
www.lehto-ry.org

Tampereen Neijing-koulu

Tampereen Neijing-koulu on maailmanlaajuisen Taolaisen Neijing-koulun hengessä toimiva, kiinalaista lääketiedettä opettava koulu. Vaikka koulun nimessä on sana taolainen, ei koulu edusta taolaista uskontoa, vaan sana viittaa lähinnä tuhansia vuosia vanhaan ajattelutapaan uskonnon taustalla.

"On tärkeää tehdä selkeä ero uskonnon ja uskonnollisuuden välille. Koulussamme tiedostetaan, että on olemassa lukemattomia erilaisia voimia, jotka vaikuttavat ihmisen elämään ja näihin voimiin voidaan vaikuttaa", Tampereen Neijing-koulun vastaava Janne Moilanen kertoo.

Tampereen Neijing-koulu toimii osoitteessa Takahuhdintie 45. Koulu tarjoaa kolmivuotisena peruskurssina ja jatko-opetuksena kiinalaisen lääketieteen kursseja. Koululla on lisäksi potilasvastaanotto ja se harjoittaa myös kiinalaisen lääketieteen tutkimusta. Tiistaisin järjestetään viikon teeman mukainen rukous ja sen jälkeen luetaan potilaskertomuksia.

www.neijing.fi

Zenbuddhalaisuus

Me istutaan ja katsotaan seinään", kiteyttää Hannu Välimäki, yksi Tampere Zen ry:n ohjaajista.

Kolmesti viikossa Tampere Zen ry kokoontuu meditoimaan zen-buddhalaisten tradition mukaisesti.

"Meditaatio on monitasoista. Se on pysähtymistä ja rentoutumista ja siinä joutuu kohtaamaan ajatuksensa. Syvemmällä voi olla myös hengellinen tai eksistentiaalinen taso, jossa voi kysyä mitä todellisuus on, kuka itse on, mistä kaikki tulee, onko jumalaa olemassa ja niin edelleen. Meditaation tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mistä hyvässä elämässä on kyse", Välimäki kertoo.

Meditoinnille povataan myös stressinhoidollisia ominaisuuksia.

"Ajatus siitä, miten asioiden pitäisi olla, ei oikeastaan perustu muuhun kuin muihin oman pään sisällä oleviin ajatuksiin. Meditointi auttaa hyväksymään nykyhetken ja sen, että elämässä on kärsimystä", eräs meditoinnin harjoittaja kertoo.

Tampere Zen ry on osa ruotsalaista Zenbuddhistiska Samfundet -yhdistystä. Harjoitukset pidetään tiistaisin ja torstaisin kello 18, sekä sunnuntaisin kello 10 osoitteessa Ilmarinkatu 12 C 21. Parhaiten toimintaan pääsee sisälle osallistumalla johdantokurssille, joka seuraavan kerran pidetään torstaina 6.1. klo 12 - 16.

www.zazen.fi/tampere

Ville Ilkkala,
teksti & kuva

Uskontoja maailmassa riittää

Maailmassa on nykyisin laskettu olevan noin 10 000 uskontoa. Uskontoja, uskonnollisia suuntautumisia ja kultteja syntyy ja kuolee kaiken aikaa. Hyvänä esimerkkinä toimii erityisesti lastikultti (cargo cult), Tyynenmeren saarilla syntynyt uskonto, joka piti enemmän tai vähemmän jumalallisena lahjana taivaalta pudotettuja avustuspakkauksia ja tarvikkeita. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Israelin kansalle satanutta mannaa, vaan toisen maailmansodan sotilaille tarkoitettuja varusteita, joiden luo heimolaiset vain sattuivat ehtimään ensin.

Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus
Alkuperäisuskonnot ovat nimensä mukaan uskontoja, jotka olivat voimissaan paljon ennen kristinuskoa. Sana pakana tarkoittaakin ei-kristillisen uskonnon harjoittajaa, johon ei kuitenkaan lasketa juutalaisuutta tai islamia.

Alkuperäisuskonnoille tyypillisiä piirteitä ovat useat jumalat, luonnon suuri merkitys ja erilaiset rituaalit, joilla pyydetään lupaa jumalilta esimerkiksi kalastaa tai metsästää.

Buddhalaisuus
Buddhalaisuus on Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva oppi ja uskonto. Buddhalaisuus syntyi Magadhassa (nyk. osa Intiaa) 500-luvulla eaa. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty Siddhartha Gautama, josta myöhemmin tuli Buddha eli valaistunut.

Buddhalaisuus poikkeaa useimmista muista uskonnoista siinä, että se ei edellytä uskoa yliluonnollisiin jumaliin tai palvontamenoja. Buddhalaisuus perustuu syyn ja seurauksen, eli karman ymmärtämiseen, mikä tarkoittaa että olemme itse vastuussa omasta tulevaisuudestamme.

Hindulaisuus
Hindulaisuutta pidetään maailman vanhimpana uskontona. Sillä on kannattajia 1,05 miljardia, joista suurin osa asuu Intiassa. Suomessa kannattajia on noin 1500.

Hindulaisessa uskossa lähtökohtana on se, että mikä tahansa henkinen harjoitus, jota harjoitetaan antaumuksella, rakkaudella ja sinnikkäästi, johtaa lopulta samaan itsensä oivaltamiseen. Tämän vuoksi hindunäkemys erottuu selvästi muista uskonnoista kannustamalla hyväksyntää erilaisia uskomuksia kohtaan, sillä väliaikaiset ja muuttuvat järjestelmät eivät voi antaa lopullista ja täydellistä kuvaa käsityskyvyn ylittävästä totuudesta.

Juutalaisuus
Juutalaiselle uskonnolle antoi muodon Mooses, joka johti kansan Egyptistä Luvatun maan porteille. Israelilaiset viettivät 40 vuotta vaeltavina paimentolaisina ennen kuin pääsivät luvattuun maahan. Matkan aikana Jumala antoi Moosekselle Jumalan käskyt eli tooran Siinainvuorella. Tämän katsottiin merkitsevän liiton solmimista Israelin kansan ja Jumalan välillä.

Juutalaisen uskon keskeisimmät elementit ovat usko yhteen Jumalaan, usko Jumalan ilmoitukseen, joka on annettu Israelin kansalle, sekä usko Jumalan valittuun kansaan Israeliin, jonka tulee elää ilmoituksen säädöksiä noudattaen.

Sikhiläisyys
Sikhiläisyys syntyi Punjabissa Intiassa 1500-luvulla. Sen synnyn taustalla voidaan nähdä sekä hindulaisuuden että islamin vaikutus, vaikkakin sikhit itse näkevät jumalallisen ilmoituksen merkityksen keskeisempänä. Sikhiläisyys on monoteistinen, eli yhden jumalan uskonto. Sikhien etiikan kulmakivi on seva, eli sosiaalinen palvelutyö. Kun sikhit opettavat hengellisestä elämästä tai vapautumisesta, siihen todennäköisimmin sisältyy ajatus toisten ihmisten palvelemisesta. Jumalaa palvellaan parhaiten palvelemalla muita ihmisiä.

Taolaisuus
Taolaisuus on traditionaalisen Kiinan kotoperäinen järjestäytynyt uskonto. Taolaisuudella on pitkä ja mutkikas historia, eivätkä tutkijat edelleenkään ole kovin yksimielisiä kaikista sen vaiheista. Erityisesti taolaisuuden alkuperästä tutkijoilla on hyvin erilaisia käsityksiä. Osa tutkijoista liittää taolaisuuden synnyn muinaisen Kiinan shamaaneihin ja ennustajiin. Taolaisen käsitystavan mukaan useimmat ihmiset elävät elämäänsä tiedostamatta todellisuuden perimmäistä luonnetta. Tästä seuraa, että heidän elämänsä ei noudata todellisuudessa vallitsevia periaatteita, eivätkä heidän pyrintönsä johda toivottuun tulokseen.