Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Aviisi testaa: Kannattaako tenttiin lukea?

Neljä opiskelijaa heittäytyi yleisneroiksi ja kokeili, pääseekö tenteistä läpi lukematta.

Näitä kysyttiin:


1. Kuka?
2. Mikä kurssi? Mitkä kirjat?
3. Miksi juuri tämä kurssi?
4. Mitä tentissä kysyttiin?
5. Mitä vastasit?
6. Miten yritit paikkailla huonoa tietämystäsi?
7. Tulos ja tentaattorin kommentti

Hyvä arvosana!


1. Olli Jylhä, kunnallispolitiikka, 4. vuosikurssi

2. TASOP1, Johdatus talous- ja sosiaalihistoriaan. Cameron: Maailman taloushistoria; Haapala: Sosiaalihistoria. Johdatus tutkimukseen.

3. "Minulla on jonkin verran historian opintoja, joten ajattelin, että voisin läpäistä tämän yleistiedolla."

4. Cameron nimeää väestön, luonnonvarat, tekniikan ja instituutiot taloudellisen kehityksen perustekijöiksi. Vertaile näitä kehityksen perustekijöitä ja niiden merkitystä 1800- ja 1900-luvun maailmantaloudessa. / Mitä Haapala tarkoittaa todetessaan, että historian tutkimus on "oman ajan" tutkimusta? / Taloudelliset olot sosiaalihistorian tutkimuskohteena. Esittele eri tutkimustapoja ja niiden hyödynnettävyyttä lähdeaineistossa.

5. "Ensimmäisessä kysymyksessä taisin keskittyä liikaa yksittäisiin valtioihin, ja jätin maailmantalouden liian vähälle huomiolle. Toinen kysymys meni veikkauksen puolelle, ja kirjoittelin jotain siitä, kuinka objektiivista historian näkemystä ei voida saavuttaa. Kolmanteen laitoin vain normaalin historiantutkimuksen välineet."

6. "Kirjoitin paljon (kuusi sivua) huonolla käsialalla. Ajattelin, että tentaattori kyllästyy lukemiseen puolivälissä ja antaa hyvän numeron."

7. Arvosana: 3. Opintopisteet: 5.
Tentaattori Minna Harjula: "Vastaus ylsi juuri ja juuri hyvään arvosanaan. Jylhä toi esiin olennaisia seikkoja, mutta liikkui kovin yleisellä tasolla. Ilmaisun paikoittainen epämääräisyys ja asioiden pyörittely kielivät pinnallisesta valmistautumisesta."


Niukasti läpi


1. Lauri Nieminen, sosiaalityö, 5. vsk

2. TIEDP2, Media-analyysi. Kantola et. al. (toim.): Media-analyysi; Seppänen: Katseen voima.

3. "Harkitsen suorittavani tiedotusopista jonkinlaisen sivuainekokonaisuuden. Olen käynyt aiemmin tiedotusopin peruskurssin sekä Chicagon yliopistossa kurssin Media and Society."

4. Metaforateoriat journalismin tutkimuksessa. / Diskurssianalyysi valta-analyysina. / Visuaalinen lukutaito Seppäsen mukaan. / Millaisia vastarinnan mahdollisuuksia meillä on visuaalisten viestien tulkitsemisessa?

5. "Metaforateorioihin vastasin yhdellä lauseella, ja se oli tyyliin epätoivoisin vastaus ikinä. Diskurssianalyysia valotin kertomalla, miten yksittäisessä lehtijutussa ilmenee yhteiskunnallinen valta. Seppäsen kirjan kysymyksistä olin ihan pihalla."

6. "Vastaukseni olivat ehkä kuin Ed Woodin elokuvat: niin huonoja, että ne olivat jo hyviä. Tentaattorit joutuvat lukemaan paljon keskivertovastauksia, joten ajattelin, että tosi huono vastaus voisi erottua massasta."

7. Arvosanat: Kantola: 1. Seppänen: 0.
Opintopisteet: 2
Tentaattori Maarit Jaakkola: "Niemisen vastauksista puuttui ensinnäkin miltei kokonaan tentittävän kirjallisuuden referointi. Toisessa vastauksessa (arvosana 1) selitettiin lyhyesti metaforatutkimuksen ja diskurssianalyysin tarkoitusta, mutta käsitteitä ei määritelty, havainnollistettu eikä konkretisoitu, saati pohdittu tutkimusotteiden asemaa journalismintutkimuksessa. Esseevastaus Seppäsen kirjan kysymyksiin (HYL) oli niin yleistä pohdintaa, ettei siitä voinut löytää tarttumapintoja teokseen."

Hylsy tuli


1. Sanna Seppänen, sosiaalipsykologia, 1. vsk

2. SPSYA1.1, Yleiskatsaus sosiaalipsykologian sisältöön. Brown: Group Processes; Hewstone et. al. (toim.): Introduction to Social Psychology: A European Perspective.

3. "Kurssi kuuluu pakollisena pääaineopintoihini. Luin sosiaalipsykologiaa viime vuoden sivuaineena, ja koossa on perusopinnot sekä aineopintoja."

4. Ryhmien välinen konflikti ja kooperaation aikaansaaminen. / Sosiaalisen identiteetin teoria. / Asennetutkimus sosiaalipsykologiassa, arvioi antia.

5. "Vastasin aiempien opintojeni ja alan klassikkoteorioiden perusteella. Esimerkiksi ensimmäiseen kysymykseen selitin Sheriff-nimisen äijän 60- tai 70-luvulla tekemästä tutkimuksesta, jossa jaettiin pikkupojat kesäleirillä kahteen ryhmään ja ruokittiin ryhmien välistä konfliktia."

6. "Kirjoitin kahdeksan sivua. Rakensin vastaukset niin, että asia näyttää muodostavan suljetun, kokonaisen ympyrän. Heittelin väliin nimiä ja vuosilukuja."

7. Arvosana: 0. Opintopisteet: 0.
Tentaattori Anja Lahikainen: "Opiskelija oli vastannut yhteen kysymykseen osoittaen tietävänsä asiasta noin kolmanneksen tenttikirjoissa sanotusta. Kaksi muuta vastausta osoittivat, että hän ei tunne asiaa eikä tiedä, mitä siitä sanotaan tenttikirjoissa. Tuntuu aika röyhkeältä, että vastataan pitkästi, vaikkei tiedetä."

Kakkosella läpi


1. Sanna Hongisto, valmistunut tiedotusopista 2007, toinen pääaine käännöstiede, 9. vsk

2. NAISS2, Feministinen teoria. Alsop et. al.: Theorizing Gender; Butler: Hankala sukupuoli; Irigaray: Sukupuolieron etiikka.

3. "Tutustuin feministiseen tutkimukseen ja erityisesti Butleriin ja Irigarayyn graduni takia, mutta tenttiin vaadittuja kirjoja en ole ikinä nähnyt. Tentillä ajattelin kartuttaa naistutkimuksen säälittävää opintoviikkomäärääni (3 ov) ikään kuin ilmaiseksi."

4. Kuvaa sukupuolen sosiaalisen konstruktion päälinjat. / Mikä Butlerin kirjassa oli kaikkein kiinnostavinta naistutkimuksen suhteen? / Mitä Irigaray tarkoittaa sukupuolieron etiikalla?

5. "Ensimmäiseen kysymykseen jaarittelin siitä, miten lapsuuden, koulun ja työelämän sosiaaliset ympäristöt rakentavat erilaista roolia miehille ja naisille. Kakkosessa viittasin Butlerin ajatteluun yleensä ja puhuin sen loogisuudesta ja miesmäisyydestä. Kolmosen veikkasin viittaavan Irigarayn ajatukseen siitä, että sukupuolten eron korostaminen johtaa kaikenlaisen erilaisuuden hyväksymiseen koko yhteiskunnassa."

6. "Vastausteni ansiot olivat varmaan pikemminkin feministisen teoretisoinnin syvällisyydessä kuin asiatietojen hallinnassa. Yritin osoittaa, että olen miettinyt näitä asioita paljonkin."

7. Arvosana: 2. Opintopisteet: 8.
Tentaattori Päivi Korvajärvi: "Ensimmäisen vastauksen ansiot ovat niin olemattomat, että sen olisi voinut hylätäkin. Toinen vastaus on hieman provosoiva, eivätkä kaikki faktoina esitetyt perustelut pidä paikkaansa, mutta siinä on kerrottu oma tulkinta. Kolmas vastaus on suppea, mutta siinä on kuitenkin ymmärretty asiaa, tosin vain Â’sinne päinÂ’."


Tenttijät, nuo yksinäiset sudet


Salainen Operaatio Tentti alkoi, kun Aviisi värväsi ruokapalkalla palvelukseensa joukon vapaaehtoisia sissejä. Nämä yksinäiset sudet soluttautuivat opiskelijamassaan aivan tavallisina tenttipäivinä.

He kaikki tiesivät suorittavansa vastuullista tehtävää. Heistä riippuisi se, millaista keskustelua opiskelijalehti herättäisi eri opiskelumuotojen mielekkyydestä. Ja he tunsivat vastuunsa ja raahautuivat suorittamaan tehtäväänsä, vaikka olosuhteet olivat vaikeat.

"Edellisenä iltana oli bileet, joten olin tentissä paitsi valmistautumattomana, myös krapulassa. Kirosin infernaalista päänsärkyäni ja sitä, että yöpöydältäni ei satu löytymään yleishyödyllistä teosta aiheesta Â’metaforat journalismin tutkimuksessaÂ’", sosiaalityön opiskelija Lauri Nieminen tilittää.

Aviisin tenttiprojektin tarkoituksena oli selvittää, kannattaako tentteihin ylipäänsä lukea. Samalla piti pohtia sitä, miten antoisa opiskelumuoto tenttiminen oikein on. Oli tarkoitus virittää keskustelua siitä, mitä tästä opiskelusta oikein tulee, jos laitosten resurssien vähentyessä koko homma menee pelkäksi tenttimiseksi. Oppiiko kukaan enää mitään?

Testiryhmän oli tarkoitus käydä asiallinen ryhmäkeskustelu kasvisravintola Gopalissa aiheesta "Tenttihelvetti - yliopiston hikinen nykyisyys vai kenties tulevaisuus(ko)?".

Tämä keskustelu oli tarkoitus raportoida koruttomasti Aviisiin. Testaukseen osallistuneiden henkilöiden eläväisten luonteiden johdosta keskustelu kuitenkin rönsyili kuin (tähän joku hyvä metafora). Jutun polveileva rakenne toimikoon siis opiskelijoiden spontaanin puhetaidon journalistisena metaforana.


Kohtaus 1.


Sanna H: Onko tenttiminen teidän mielestänne niin kuin hyvä opiskelumuoto?

Olli: Tällaisenaan tenttimisjärjestelmä ei ole kovin kannustava. Luen kirjan, jotta saisin opintoviikkoja ja numeroita, ja unohdan asiasisällön heti tentin jälkeen. Asiaa voisi auttaa se, että kirjalistan lisäksi netissä olisi tentaattorin kirjoittamat kuvaukset siitä, mitä kustakin kirjasta pitäisi jäädä päähän.

Sanna S: Perusopintovaiheessa kirjatenttejä on hyvä olla, mutta ainakin minun pääaineessani opiskelun painopisteen pitäisi myöhemmin siirtyä ryhmäkeskusteluihin. Minulle tulee tenttikirjoja lukiessani usein sellainen olo, että haluaisin keskustella lukemastani jonkun toisen opiskelijan kanssa.

Lauri: Kuinka usein muuten menet tentaattorin kanssa jälkeenpäin juttelemaan vastauksista? Et ikinä. Aina jää se epävarmuus omista vastauksista ja omasta oppimisesta.

Olli: Joo. Ikinä ei saa tietää, mikä on mennyt hyvin tai huonosti. En tarkoita, että tentaattorien pitäisi vastata jokaiselle henkilökohtaisesti. Mutta he voisivat ainakin jakaa tenttijöille jälkeenpäin yhteenvedon siitä, mitä tietoja vastauksista olisi pitänyt löytyä.


Kohtaus 2.
"Luentokursseissa on se hyvä puoli, että voi kysyä, jos ei ymmärrä." Not.


O: Tiedän yhden luennoitsijan, joka suhtautuu tosi nuivasti kysymyksiin. Kun joku yritti kysyä jotain luennon jälkeen, luennoitsija sanoi: "Hiljaa kaikki! Joku yrittää täällä tuhlata mun vapaa-aikaani. Olisit kysynyt luennon aikana, etkä sen jälkeen."

SS: Olin AMK:sta vaihdossa Itävallassa, ja siellä opetustilanteet olivat aivan erilaisia kuin Suomessa. Opettajat istuskelivat pulpeteilla opiskelijoiden joukossa, ja olivat aidosti kiinnostuneita meidän näkemyksistämme.

L: Minä olin vaihdossa Chicagossa, missä opiskelu oli koulumaisempaa kuin Suomessa. Tärkeintä oli esittää suullisesti omia mielipiteitä. Totta kai se välillä otti päähän, kun on tottunut siihen, että voi vain istua hiljaa luennolla tekemättä mitään.

O: Olen huomannut, että osa ihmisistä ei tosiaan tykkää jutella. Projektikursseilla meininki on joskus tosi väkinäistä. Mutta mehän opimme tällaiseen kulttuuriin jo peruskoulusta lähtien.

SH: Tenttimisessä on se huono puoli, että kun kaikki tapahtuu kirjallisesti, proffat ynnä muut jäävät opiskelijoille etäisiksi. Opintojen kuluessa olisi hyvä oppia käsittelemään "tieteellisiä" ajatuksiaan myös suullisesti. Muuten voi graduvaiheessa olla vaikea ilmaista omia näkemyksiään ohjaajalle.


Kohtaus 3.
jossa kuullaan Neuvoja ja Paljastuksia.


SS: Helpottaa, kun ymmärtää, että kaikkia kirjoja ei ole tarkoitus lukea alusta loppuun. Jos tenttiin on luettavana kolme kirjaa, ne menevät usein päällekkäin joko keskenään tai aikaisempien kirjojen kanssa.

L: Olen pääaineessani huomannut, että samaa vastausta voi käyttää monessa eri tentissä. Tosin sanajärjestystä kannattaa vaihtaa. Tämä taktiikka toimii kuitenkin vasta sitten, kun on oikeasti lukenut pariin ensimmäiseen tenttiin ja omaksunut perusasiat. Yhdestä pääaineeni tentistä sain vitosen, vaikka olin lukenut vain toisen kirjan.

O: Joillakin ainejärjestöillä on netissä hyvät tenttiarkistot. Esimerkiksi erään sivuaineeni eräällä tentaattorilla on kolme eri kysymyssettiä, joita hän kierrättää järjestyksessä. Netistä näkee, mikä setti seuraavaksi on vuorossa.


Kohtaus 4.
Alleviivatut kirjaston kirjat - ikuinen kiistakapula.


O: On aika röyhkeää, että joku menee alleviivailemaan kirjoja. Ne näyttävät ihan värityskirjoilta loppupeleissä.

L: Minua kyllä helpottaa varsinkin englanninkielisissä kirjoissa, jos joku on osannut alleviivata oikeat pointit.

O: Kerran joku oli suomentanut rivien väliin melkein koko kirjan. Ei hyvä.


Kohtaus 5.
Loppuyhteenveto eli tulevaisuuden visio, missio ja strategia


Visio: Laitokset alkavat järjestää ohjattuja lukupiirejä. Tulevaisuudessa netistä näkee, mitä kustakin kirjasta pitäisi oppia, ja mitä kuhunkin tenttikysymykseen olisi pitänyt vastata.

Missio: Seuraavaksi Aviisi testaa, voiko gradun tehdä lukematta yhtään kirjaa (Laurin idea).

Strategia: Tähän kohtaan ei keksitty mitään järkevää.


Sanna Hongisto, teksti
Nelli Salmi, kuvitus

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. J (09.12.08, kello 16:17)

    On typerää kun ei saa muuta palautetta kuin numeron. Ei tiedä onko jossain todella pahasti hakoteillä ja jossain taas suuren totuuden jäljillä. Ja kuka tarkistaa että tentaattorit oikeasti edes lukevat vastaukset?




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto