Leffa-arvio: My Blueberry Nights

TT: "Tykkäsin, se oli pehmeä ja mukava. Hyvin tunnelmallinen. Norah Jones pettyy rakkaudessa ja kirjoittelee Yhdysvaltoja kiertäessään kortteja puolituttua kahvilanpitäjää esittävälle Jude LawÂ’lle."

HK: "Joo, minäkin tykkäsin. Tarina oli rakennettu paljon kaipuun varaan, mikä oli mukavaa vaihtelua. Olin jotenkin päätteleväni, että rauhallinen rytmi johtuisi siitä, että kyseessä oli aasialainen elokuva."

"En osaa sanoa, johtuiko se aasialaisuudesta. Itselleni viime vuosina etenkin japanilaisista ja korealaisista elokuvista on jäänyt mieleen niiden tunnekylmyys. Tämä oli kuvaukseltaankin hyvin lämmin. Loppujen lopuksi siinä ei kuitenkaan ollut mitään suurta ajatusta."

"Se oli pieni hyvän tuulen elokuva. Tykkäsin siitä, että koko tarina oli pienillä elementeillä rakennettu. Se, että nainen oli itsensä kanssa hukassa, oli yksinkertaisesti rakennettu. Hänellä vaihtui työpaikoissa rinnassa oleva nimilappu. Hän käytti itsestään nimiä Elizabeth, Lizzie, Betty. Nimen vaihtumisen huomaaminen jätetään katsojan tarkkaavaisuuden varaan."

"Se päähenkilön muutos tuntui minusta kuitenkin pinnalliselta. Jonesia ja LawÂ’ta oli tosi kiva katsoa, mutta aika pinnallisiksi he jäivät. Paras elokuvan episodeista tapahtui Memphisissä, jossa oli alkoholisoitunut poliisi (David Strathairn) ja hänen huikentelevainen vaimonsa (Rachel Weisz), jotka olivat molemmat hemmetin hyviä. Pienessä baarissa päästiin kaikkein lähimmäksi ihmistä."

"Tämä oli yksi niistä elokuvista, jossa panostettiin enemmän visuaalisuuteen kuin tarinaan. Viimeistään puolessa välissä alkaa ärsyttää nämä kirkkaat värit ja mukavan tunnelmalliset kuvat."

"Minä tykkäsin myös ääniraidasta. Hyvissä kohdissa oli käytetty hyviä biisejä. Mietin, oliko sillä jotain suurempaa merkitystä, kun Otis Reddingin Try a Little Tenderness soi kolme kertaa samassa baarissa. Se tuntui hyvältä, mutta jäin miettimään miksi."

"Ohjaaja käyttää paljon musiikkia, se on yksi hänen tyylikeinoistaan."

"Sitäkin ihmettelin, kun oli pari kertaa kuva, jossa mustikkapiirakalle kaadetaan maitoa. Miksi? Se näytti enemmän eritteiltä tai sisäelimiltä."

"Minusta se tuli molemmilla kerroilla suutelun jälkeen. Oliko se sitten viittaus seksiin tai siirappiseen onneen? Mutta ei se kyllä mullakaan herättänyt mitään tarkkoja mielikuvia."

"Kaiken kaikkiaan leffaa oli mukava katsoa, vaikka se olikin jotenkin epätasainen. Norah Jonesilla oli herttaiset kasvot, jotka herättivät tunteita, mutta ei suoritus mikään ikimuistoinen ollut."

"Melkein kaikki näyttelijät olivat kauniita, mikä sekin kertoo jotakin elokuvasta. Antaisin ehkä kolme ja puoli."

"Joo, kolme ja puoli kättä ja mukavan elokuvan maine."

Hertta-Mari Kaukonen
Tuomo Tamminen

* * * ½