Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Punaisen torin muumio

Palsamoitu Lenin makaa yhä mausoleumissaan Moskovan Punaisella torilla, Kremlin muurin juurella. Miksi Venäjän pääkaupungin paraatipaikalla on muumio? Saako siitä heittää läppää?

Bolševikkien johtaja kuoli 54-vuotiaana. Hän on ollut esillä kuolemastaan saakka lukuun ottamatta muutamaa vuotta toisen maailmansodan aikoihin, kun hänet evakuoitiin Siperiaan.

Mausoleumi rakennettiin heti Leninin kuoleman jälkeen vuonna 1924, ensin puusta ja myöhemmin graniitista, kun kommunistisen puolueen johdossa syntyi päätös säilyttää vallankumouksen isän ruumis ikuisesti.

Sairaskohtausten jäljiltä huonossa kunnossa olleen Leninin kuolema ei ollut yllätys, mutta se järkytti silti koko maata. Ruumis haluttiin ensin pitää näytillä 40 päivän ajan, jotta surevat ihmiset ympäri maata ehtisivät jättää viimeiset jäähyväiset johtajalleen.

Mutta miksi hän makaa siellä, Kremlin, Venäjän sydämen ja vallan keskipisteen, kainalossa, edelleen?


Mausoleumissa on hämärää.Portaat vievät alakertaan, pieneen saliin. Joka nurkassa on miliisi passissa. Keskellä, lasiarkun sisällä, punertavassa valossa, makaa mies.

Ei mikään köriläs eikä järin vanha. Musta puku peittää kaiken muun paitsi kasvot ja kädet.

Viikset eivät näytä aidoilta, ja peukalo on oudossa asennossa. Sen kynnen alla on likaa. Myöhemmin luen, että se lienee hometta. Balsamointi alkaa pettää.

"Eteenpäin, täällä ei saa pysähtyä", murahtaa miliisi, kun jään tuijottamaan Leninin outoa peukaloa. Myös kuiskuttelevia turisteja käsketään tukkimaan suunsa.

Ei tule mieleenkään alkaa heittämään läppää. Hipsin pois. Tilanne on ohi alle minuutissa.

Mausoleumin takapihalla näen muun muassa Stalinin ja Breznevin haudat. Punaisen torin yli viuhuva viima palauttaa minut todellisuuteen ja mietin, missä kävinkään. Hitto, pällistelin juuri Leniniä.

"Leninillä on oma kampaaja. Hän leikkaa Leninin tukan ja kynnet. Ne nimittäin kasvavat, kyllä kyllä! Eron huomaa, jos käy parin viikon välein katsomassa häntä", väittää Anna, 28, ja virnistää.

Ennen visiittiä minuakin lähinnä hymyilytti ajatus muumiosta. Ajattelin, että vahanukkea siellä turisteille esitellään.

Mutta on kerrassaan kiehtovaa ajatella, että siellä makaakin ihan oikea Lenin. Ei ihme, että se houkuttelee päivittäin tuhansia turisteja. Tai se mitä hänestä on 85 vuoden formaliinilitkuissa kylpemisen jälkeen jäljellä.

Kerrotaan, että Leninin kuoltua ryhmä tiedemiehiä työskenteli salaisessa laboratoriossa etsimässä keinoa säilyttää ruumis. Oli kiire ja paineet. Balsamoinnin täytyi onnistua.

Puoli vuotta Leninin kuoleman jälkeen seos oli valmis, ja sen resepti kuin valtionsalaisuus.

Päätöksen balsamoinnista lienee tehnyt Stalin. Leninistä piti tehdä kuolematon, koska uusi sosialistinen ja ateistinen maailma tarvitsi ikoninsa ja pyhimyksensä.

Leninin henkilökultti oli kuoleman jälkeisinä vuosina voimakkainta. Leninin kasvot monistettiin jos jonkinlaiseen esineeseen.

Tosin Lenin itse halusi tulla haudatuksi kaikessa rauhassa Pietariin äitinsä viereen. Lopputulos ei ole ihan herran toiveiden mukainen.


Rintamerkit. Ne tulevat melkein kaikille Leninistä mieleen. Neuvostolapset kuuluivat ensin pikkupioneereihin, kymmenvuotiaina heistä tuli pioneereja ja 14-kesäisinä nuorisoliittolaisia. Lähes kaikki nyky-Venäjän aikuiset ovat kuuluneet näihin järjestöihin.

"Rintamerkeissä oli tähden keskellä Leninin kasvot. Minusta ei koskaan ehtinyt tulla pioneeria, koska Neuvostoliitto lakkasi olemasta, ja siten myös pioneerit, kun olin kymmenvuotias. Olin silloin vähän pettynyt, koska olin monta vuotta harjoitellut ja halusin kovasti tulla pioneeriksi. Nykyisin minulla ei ole mitään erityisiä tuntemuksia Leniniä kohtaan."

Näin kertoo Stanislav, 28.


Tiedustelen erään taksimatkan ratoksi kansantaksin patulta, mitä mieltä hän on Leninistä.

"En ymmärrä kysymystäsi. Mitä tarkoitat", kuski kysyy, ja alan epäillä kielitaitoani kunnes ymmärrän astuneeni aralle alueelle.

"Tarkoitatko kunnioitettua Leniniä? Rakastettua Leniniä? Totta kai arvostan häntä suuresti. Sinunkin pitäisi, Leninhän antoi Suomelle itsenäisyyden."

Lenin kannatti vähemmistökansojen itsemääräämisoikeutta. Ennen kuin kädenvääntö Stalinin kanssa päättyi ajatukseen kansojen liittovaltiosta, Neuvostoliitosta, Suomesta tuli maa.

Myös Igor, 24, arvelee Leninin olevan Suomessa suosittu. Ja taitaa hän ollakin. Tampereella sijaitsee yksi viimeisistä Lenin-museoista. Moskovassakaan ei ole sellaista enää.

"Hän on historian henkilö. Lenin halusi hyvää Venäjän kansalle, mutta valitettavasti epäonnistui siinä", Igor kertoo ajatuksistaan.

Vaikka hirmuteoista tulee ennen kaikkea mieleen Stalin, eivät jauhot Lenininkään pussissa ole ihan puhtaat. Vallankumous oli sekasorron aikaa. Tuotantolaitosten valtiollistaminen aiheutti kriisin, ja nälänhätä sekä muut levottomuudet tappoivat miljoonia.

Historialla on aina kirjoittajansa.


Voisi olettaa nyky-Venäjän riisuutuneen Neuvostoaikojen symboleista, mutta sirpin ja vasaran voi edelleen bongata vaikka missä. Stalinin patsaat ovat poissa, mutta Lenin pysyy.

Hänen patsaansa löytää jokaisesta venäläisestä kaupungista. Moskovassa on edelleen esimerkiksi katu, kirjasto ja metroasema, jotka on nimetty Leninin mukaan.

Opiskelijaporukka hämmentyy hieman, kun kysyn Leninistä. Kukaan heistä ei ole käynyt mausoleumissa, eikä kenelläkään ole mitään erityistä sanottavaa herrasta.

Presidentti Jeltsin lakkautti vuonna 1993 mausoleumin kunniavartioston. Tasaisin väliajoin Venäjällä keskustellaan, pitäisikö Lenin sittenkin haudata. Kultti hiipuu.

Toistaiseksi Lenin makaa Venäjän sydämen vieressä. Enää nykynuorison sydämiin hän ei yllä.


Verna Leinonen

Tampereen Lenin-museo: www.lenin.fi

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. J.Kiw (30.12.09, kello 15:19)

    Kirjoittaja muistakoon ensi kerralla mainita myös Uljanovin itsensä valtuuttama punainen terrori. Hänen tekonsa eivät välillisesti aiheuttaneet kärsimystä. Ne aiheuttivat sitä suoraan.
    Tekstistä paistaa läpi tiedostava hyväksyntä. Lenin-vaarista kertovat sadutkin sepitti KGP-majuri... hyi hitto!

  2. Kun Lenin-setä tuli hyvälle päälle (11.01.10, kello 3:03)

    Bertrand Russell kirjoitti kirjassaan "Filosofiaa jokamiehelle" Leninin tapaamisesta vuonna 1920: "Hän selitti ihastuksissaan, kuinka hän oli kiihottanut köyhät maanviljelijät rikkaampia vastaan: Ja kohta he ripustivat ne lähimpiin puihin - hahhahhaa! Hänen naurunhohotuksensa, kun hän kuvitteli näkevänsä surmatut riippumassa hirtettyinä, sai vereni hyytymään."

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto