Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Muumio presidenttinä

Pohjois-Korean presidentti Kim Il-sung kuoli vuonna 1994, mutta pitää edelleen kiinni vallankahvasta mausoleumistaan käsin. Juche-aatteen opintoyhdistyksen Juha Kieksin mukaan Suomella olisi Pohjois-Koreasta paljon opittavaa.

Suomella on Pohjois-Koreasta paljon opittavaa", sanoo Juha Kieksi. "Erityisesti juche-aatteesta."

Pohjois-Koreaa ja juche-aatetta, valtion virallista ideologiaa, ei kuule Suomessa kehuttavan usein. Juche-aatteen Suomen opintoyhdistyksen puheenjohtajana kymmenen vuotta toiminut Kieksi, 40, on harvinainen poikkeus.

Mistä juche-aatteessa sitten on kyse, ja mitä me suomalaiset voisimme siitä oppia?

"Juche-aate perustuu riippumattomuuteen. On oltava poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti omavarainen", Kieksi selvittää.

Hänen mielestään Suomi on selvinnyt kansakunnan itsenäisyyden varjelemisessa huomattavasti Pohjois-Koreaa huonommin.

"Kun Suomi on näin tiivis osa EU:ta ja integraatio syvenee, se on ristiriidassa kansallisen riippumattomuuden kanssa. Koreassa on pitkään puhuttu globalisaation huonoista puolista."


"Suomessa sen kuin nostetaan terveydenhuollon maksuja, mutta Koreassa ei maksuja tunneta", Pohjois-Korean matkakokemuksia hehkutetaan uusimmassa Juche-lehdessä, jota Kieksin johtama yhdistys julkaisee. Verojakaan ei maassa kerätä.

Tällainen onnelako Pohjois-Korea sitten oikeasti on?

"Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että kyllä on", useaan kertaan maassa vieraillut Kieksi kertoo. "Ei meillä ole mitään intressiä valehdella."

Hän pitää median välittämää kuvaa Pohjois-Koreasta omituisena. Pinnalle pääsevät vain negatiiviset uutiset tai puhtaat puolitotuudet.

"Koko maata pidetään jonkinlaisena kummajaisena, mutta samanlaisia ihmisiä siellä asuu kuin täälläkin", hän kommentoi. "Uutisissa kontrollia liioitellaan. Olen saanut poistua hotellista ja keskustella vastaantulevien ihmisten kanssa aivan rauhassa. Menemisiä ei valvota sillä tavalla kuin lehdissä uskotellaan. Tilastot osoittavat, että taloudessakin mennään koko ajan parempaan suuntaan."


Amnesty Internationalin raportit Pohjois-Korean olosuhteista ovat toisenlaista luettavaa.

Ne väittävät tuhansien pohjoiskorealaisten pakenevan vuosittain Kiinaan vainoja ja nälänhätää. Kiinni jääneet ja kiinalaisviranomaisten haaviin jääneet tuomitaan vankeuteen pakkotyöleireille tai jopa kuolemaan. Järjestön arvion mukaan vankeudessa elää tällä hetkellä 200 000 pohjoiskorealaista- lähes prosentti maan väestöstä.

90-luvun puolivälin jälkeen miljoona pohjoiskorealaista on kuollut nälkään. Hallinto vaikeuttaa avustusjärjestöjen toimintaa ja estää niitä valvomasta ruoka-avun perille menoa. Yhdysvalloilta ja yhdysvaltalaisilta järjestöiltä Pohjois-Korea ei suostu ottamaan apua vastaan lainkaan.

"Köyhyys on suhteellista", Kieksi huomauttaa. "Jos vertaa Suomeen, niin onhan se köyhempi maa, mutta kansalaisten perustarpeet on tyydytetty. Pohjois-Koreassa on ilmainen terveydenhuolto ja koulutus."

1990-luvun nälänhädän Kieksi kertoo johtuvan ennemmin luonnonkatastrofeista kuin huonosta hallinnosta. 2000-luvulla kehitys on kuitenkin ollut hänen mukaansa silminnähtävää.

"Kävin Pohjois-Koreassa vuosina 2000 ja 2007, ja tavattoman paljon kehitystä oli tapahtunut sillä välin."


Pohjois-Korea on George W. Bushin pahan akselille sijoittama ydinasevalta ja sulkeutunut kommunistidynastia, jonka nykyinen johtaja on Kim Jong-il. Maata aiemmin hallinnut Kim Il-sung oli sekä Kim Jong-ilin että juche-aatteen isä.

Isä-Kim kuoli vuonna 1994, mutta pitää edelleen vallan kahvasta kiinni mausoleumistaan käsin. Uutta presidenttiä ei koskaan valittu, vaan muumioitu Kim Il-sung on Pohjois-Korean "ikuinen presidentti".

Kieksin mukaan maan asioista päättävät kansanjoukot.

"Hirmuhallinto on ihan väärä kuva. Pohjois-Korean kansalaisten osallistumismahdollisuudet ovat hyvät", hän kertoo. "Vaikuttaminen vain tapahtuu eri väyliä pitkin kuin meillä, esimerkiksi komiteoissa ja puolueosastoissa."


Vaalit ovat lähinnä muodollisuus. Äänestää voi itäblokin maiden tapaan vain valmista ehdokaslistaa. Kieksin mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö poliittista kamppailua ehdokasasetteluvaiheessa käytäisi. Sallittuja puolueita on kolme, ja näistä Korean työväenpuolueella on hallitseva asema.

"Minulle ei ole oikeastaan koskaan selvinnyt, mitä eroja puolueilla loppujen lopuksi on", Kieksi sanoo.

Kaikki kannattavat vallalla olevaa poliittista ja taloudellista järjestelmää. Kim Jong-il on työväenpuolueen pääsihteeri ja puolustuskomitean puheenjohtaja - siis armeijan ylipäällikkö.

"Korealaiset ovat aina korostaneet vahvaa johtajaa ja se tuntuu kieltämättä suomalaisista vähän oudolta", Kieksi myöntää. "Kim Jong-il ei kuitenkaan puutu paljoa jokapäiväiseen elämään. Ei pidä paikkaansa, että kaikki olisi hänen näppiensä alla."

Kieksi antaa esimerkin siitä, ettei Suuri Johtaja ole kansan yläpuolella: kun maassa kampanjoitiin tupakoinnin vähentämiseksi, pohjoiskorealaiset halusivat ketjupolttajana tunnetun Kim Jong-ilin mukaan elintapatalkoisiin.

"Kim Jong-il sitten lopetti tupakanpolton."




Oskari Rantala





Juche-aate

Juche on Korean demokraattisen kansantasavallan virallinen valtiodoktriini.

Termi tulee korean ihmisen itsehallintaa ja omavaraisuutta tarkoittavasta sanasta.

Juche pohjautuu marxismi-leninismiin ja Kim Il-sungin opetuksiin.

Juche-aate korostaa erityisesti riippumattomuutta ja omavaraisuutta politiikassa, taloudessa ja sotilaallisissa kysymyksissä

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto