Rölli on osa Allua

Kultaisella 1980-luvulla Suomen televisiossa riehui hirmuinen, törkyinen ja hellyyttävä Rölli, joka sai lapset sekaisin ihailusta ja pelosta. Nyt Rölli seikkailee digitaalisena piirroshahmona elokuvateattereissa ympäri maailman tarinassa nimeltä Röllin sydän. Kyseessä on kallein Suomessa tehty elokuva. Röllin eeppisen hahmon takana on yksi mies: Allu Tuppurainen.

Kiitos elokuvasta. Sanonko Rölli, Allu vai käytänkö kuninkaallista monikkoa?

"Allu. Allua yleensä käytetään."

Siirtyykö Rölli nyt vallan digiaikaan?

"En vielä osaa sanoa muuta kuin että ohjaajan ja tuottajan kanssa on ollut jotain suunnitelmia. Saa nähdä, miten tämä lähtee etenemään. Voimme kenties tehdä jatkoa, jos sellaista kaivataan. Mutta mikään väkisin väännetty kakkososa ei kyllä innosta. Pitää olla selkeä idea."

Missä kunnossa vanha röllikylä on?

"Eihän siitä ole enää paljon mitään jäljellä. Nehän on lavasteita. Ei Suomen oloissa ole mahdollista ylläpitää mitään sellaista rakennelmaa. Jos tulee kaksi metriä lunta, niin se on siinä."

Aika pitkään te kuitenkin selvisitte samoissa maisemissa.

"Tarkoitat televisiojaksoja? Joo, kun sarjaa kuvattiin Luopioisissa, niin lavasteet pystytettiin aina uudestaan. Ne olivat loppujen lopuksi hyvin pieniä juttuja, mitä meillä oli. Siirryimme myöhemmin Längelmäelle, kun meiltä loppuivat kerta kaikkiaan kuvaussuunnat. "

Olet tehnyt pitkän uran ikonimaisena peikkohahmona. Vaikuttaako se ihmisen persoonaan?

"En usko. Se on pikemminkin toisin päin, että minun persoonani on aika pitkälti Röllissä. Muutenhan minä olen tavallinen rivinäyttelijä, tällä hetkellä Vaasassa. Näyttelen samalla tavalla kuin muutkin, ja rooleja on laidasta laitaan. Mutta Rölliä olen resunnut jo niin pitkään, ja kun se on alusta lähtien itseni kehittelemä hahmo, niin siihen on tietysti erilainen suhde."

Koetko Röllin ja Allun suhteen paradoksaaliseksi?

"Ehkä jossain määrin. Siinä on kuitenkin niin paljon minua itseäni. Välillä kiusaa, kun huomaa samoja piirteitä jossain muussa yhteydessä. Kun lähden revittelemään lavalla ja eläydyn rooliin, joudun tosissani varomaan ja ponnistelemaan, etten lähde vääntämään Rölliä. Koska Rölli on osa minua."

Pitikin kysyä seuraavaksi, onko Röllille ketään potentiaalista jatkajaa. Haluatko edes, että tarina jatkuu?

"Haluan kyllä, olenhan tehnyt pari röllinäytelmääkin: Rölli ja metsänhenki ja Pelastakaa röllimetsä. Molemmat pohjautuvat elokuvakäsikirjoituksiin. Näytelmäthän ovat kaikille vapaata riistaa. Tampereen Komediateatteri ohjaakin Rölli ja metsänhenki -näytelmän ensi kesänä."

Millainen olisi Visa Mäkisen ohjaama Rölli?

(Käkätystä) "Tämä on minun juttuni, en missään tapauksessa lähtisi edes kokeilemaan mitään sellaista."

Entäs Kristian Smedsin?

"En missään tapauksessa. Toinen on arvostettu taiteilijana, nostettu jalustalle ja onkin lahjakas, ja toinen on Spede Pasasen jälkeen ehkä haukutuin ohjaaja Suomessa. Koska asuin Porissa, on luonnollista, että olin Mäkisen elokuvissa, ja hyvä, että olin. Miestä haukutaan niin paljon, ja ymmärrän sen, mutta siinä on mies, joka on ainakin tehnyt jotain. Tehnyt elokuvaa omasta pussistaan."

Olin pikkupoikana Röllin sylissä ja itkin kauhuissani. En muista siitä mitään, mutta minulla on valokuva todisteena. Osaatko sanoa, miksi itkin?

"En kyllä osaa sanoa. Muistatko yhtään sitä tilannetta? Rölliä tehdessäni huomasin aika pian yhden jutun. Kun kuvauspaikalle tuli kerran linja-autollinen lapsia, niin juoksin karkuun. En halunnut heidän näkevän minua. Hahmon alla on vain hikinen ja paskainen näyttelijä, ja kun siihen tuodaan lapsi ja istutetaan syliin, niin reaktiohan on selvä. Illuusio häviää. Ei se ole välttämättä lainkaan miellyttävä kokemus."

Onko kyse jostain Lordi-syndroomasta? Haluat suojella hahmoa?

"Putaansuu on muuten piirtänyt meille jotain storyboardeja. Mutta niin, minähän en ole livekeikkoja tehnyt lainkaan. Haluan pitää kiinni siitä illuusiosta. Lordi on vähän eri juttu, sehän ei ole varsinaisesti lapsille suunnattu. Mutta pienet lapset, joille tämä juttu on tehty... tahtoisin varjella niitä totuudelta ja pitää yllä fantasiaa mahdollisimman pitkään. Kyllä tämä kylmä maailma sitten ennen pitkää nitistää sen fantasiamaailman."

Rölli valittiin vuoden satusuomalaiseksi. Miltä se sinusta tuntui?

"Ei se nyt sinänsä mitään ollut. Näitä kilpailuja tehdään, että saataisiin televisio-ohjelmia. Olen tietysti imarreltu, ja hyvältähän se tuntuu. Ensin kieltäydyin ehdokkuudesta, mutta sitten sieltä lähetettiin iso nivaska yleisön kirjeitä, että miksi Rölli ei ole ehdolla. Tajusin, että pakkohan tähän on lähteä."

Oletko mielestäsi ollut unelma-ammatissasi Röllinä?

"En oikeastaan. Puutarhurin ammatti voisi olla parempi. (Nauraa) No ei vais, olen kyllä kiitollinen, että olen saanut tällaista tehdä ja tutustua monenlaisiin ihmisiin. Pitää kuitenkin olla nöyrä ja varoa, ettei kusi nouse päähän."

Jantso Jokelin, teksti
Touko Hujanen, kuva