Klassikkoni: Arthur Bloch: Murphyn laki 26 vuotta

Annoin Murphyn lain äidilleni joululahjaksi muutama vuosi sitten. Ajattelin voivani lukea sen, kunhan äitini on hörötellyt sille tovin. Sain kirjan itselleni takaisin korkkaamattomana. Murphy olisi arvannut ennalta.

Luin koko joululomaviikon Murphyä vedet silmissä ja maha kipeänä nauramisesta ja olen sen jälkeen palannut kirjaan säännöllisin väliajoin. Kyseessä on siis "Mikä voi mennä pieleen, menee pieleen" -elämänviisaudesta johdettu kokonainen sääntökokoelma ja kirjojen rykelmä, joka yltää monille tärkeille elämän alueille kuten esimerkiksi parisuhteeseen ja työelämään.

"Hyvän neuvon voi vain toimittaa eteenpäin. Itselle siitä ei koskaan ole mitään hyötyä", Murphy opastaa. Ohjeen vastaisesti olen tehnyt negatiivisesta ajattelusta ja mustasta huumorista itselleni ehtymättömän hyvän mielen lähteen, mutta myös selviytymiskeinon.

Kun minulla menee hyvin, muistelen huonoja aikoja ja naureskelen ihmisille, jotka ovat olleet erityisen törkeitä murphymaisella tavalla. Kun menee huonosti, Murphy lohduttaa sillä, että kirjasta voi löytää itsensä yllättävän usein.

Kirjasta löytyy puhutteleva viisaus siitä, miten monella tavalla ihmiset voivat ymmärtää toisiaan väärin. Emmekä me tietenkään tajua sitä itsestämme.

Ylipäänsä Murphyn laki ei sisällä pelkkiä pikkunäppäriä sanankääntelyjä siitä, miten mielikuvituksellisella tavalla maailma ja ihmiset ovat mätiä. Kirjassa on myös syvällisiä aforismeja ja - omanlaistaan kierolla tavalla positiivista ajattelua kuten "Vain Jumala onnistuu valitsemaan umpimähkään" ja "Jos jokin tehdään riittävän monta kertaa väärällä tavalla, tapa muuttuu oikeaksi". Kirjojen kirjoittaja Arthur Bloch on poiminut itsekin yhdeksi kirjan teesiksi: "Murphy oli optimisti". Ei siihen ole mitään lisättävää.

Hertta-Mari Kaukonen

Arthur Bloch: Murphyn laki 26 vuotta. Juhlapainos. Suomentanut Laura Jänisniemi. Gummerus 2004.