Niin monta tapaa tenttiä

Yliopistojen tenttimallit ovat olleet ulkomuistipainotteisia 1940-luvulta asti, vaikka näkemys oppimisesta on sinä aikana muuttunut perinpohjaisesti. Samaan aikaan tieteenalojen tiedon määrä on lisääntynyt huimasti.

Aviisin viime vuoden viimeisen numeron tenttitestissä selvisi, että tavallisten tenttien kysymykset ovat niin ympäripyöreitä, että tentistä voi päästä läpi jopa lukematta lainkaan. Tarvitsee osata vain kirjoittaa niin, että peittää tietämättömyytensä.

"Väitämmekin, että jos kaikki tentit nykytilanteessa yhtäkkiä muutettaisiin ymmärrystä vaativiksi aineistotenteiksi, seurauksena olisi kaaos. Opiskelijat eivät voisi selviytyä niistä. Asiaa kursseissa ja kirjapaketeissa on aivan liikaa, jotta se voitaisiin omaksua annetussa ajassa. Aineksen määrä on paisunut yli todellisen oppimiskyvyn", Oulun yliopiston amanuenssi Tiina Kemppainen ja opetuksen kehittämispäällikkö Asko Karjalainen kirjoittavat Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä -raportissaan.

Moni opiskelija pystyy samastumaan tunteeseen, ettei muista enää tentin jälkeen koealueesta mitään. Harmillisen usein se johtuu siitä, ettei ole oppinutkaan juuri mitään. Valittu arvioinnin tapa ohjaa suoraviivaisesti opiskelutapaa.

"Perinteisissä tenteissä saattaa fokus mennä siihen, mitä opiskelija muistaa. Jos tiedossa on yksityiskohtia sisältävä tentti, opiskelija opiskelee yksityiskohtia. Siinä ei välttämättä saavuteta ymmärtävää oppimista. Mutta ei voi sanoa, että perinteinen tentti on välttämättä huono. Koska on erilaisia oppijoita, on hyvä olla erilaisia tenttitapoja", Tiina Kemppainen sanoo.

Raportissa esitellään hyvinkin radikaaleja vaihtoehtoja kuulusteluille, kuten lunttilapputentti, jossa koko tentti koostuu pakollisen luntin laatimisesta.

"Tykkään itse lunttilapputentistä tosi paljon. Asian oppii, kun tekee listaa olennaisista asioista", Kemppainen sanoo.

Kemppainen ja Karjalainen arvostelevat raportissaan perinteisiä tenttejä myös siitä, että niissä oppii työelämälle vieraita työskentelytapoja. Tenteissä ei saa käyttää muistiinpanoja eikä aineistoja. Kaveria ei saa auttaa, eikä pyytää apua. Epäselvistä asioista ei saa kysyä, eikä paikaltaan saa poistua.

Työelämään siirryttyään opiskelijat ovat pulassa, jos jatkavat samojen ohjeiden noudattamista. Akateemisten asiantuntijoiden pitää nimenomaan osata käyttää kriittisesti aineistoja, toimia yhteistyössä ja myöntää virheensä, eikä peitellä niitä epämääräisen ilmaisun alle.

Raportti haastaa kaikkia totuttuja tenttikäytäntöjä: tentin voi tehdä kotona, kysymykset voidaan kertoa etukäteen tai jopa päättää ryhmässä, tentissä voi kysyä apua, opiskelijat voivat arvioida toistensa vastauksia ja tenttikysymyksen epäselvyydet voidaan käydä läpi ennen tenttiä. Vaikka tenttiin osallistuvat opiskelijat ottavat joissain tenttimuodoissa osaa vastausten arvioimiseen, lopullisen arvioinnin suorittaa kuitenkin yleensä tentaattori.

Opiskelijoita voi siis auttaa oppimaan vielä tenttitilanteessakin, eikä ensisijaisesti kytätä osaamisen tasoa. Raportissa opettajia kannustetaan neuvottelemaan opiskelijoiden kanssa siitä, millaisella tentillä kurssi suoritetaan ja mitä vaaditaan mihinkin arvosanaan. Hylätyn arvosanan saaneita opiskelijoita ei pitäisi jättää oman onnensa nojaan, vaan opettajan ja opiskelijan olisi hyvä keskustella yhdessä tenttisuorituksesta jälkeenpäin.

"Ehkä ihanteellisimmin vaihtoehtotentit käyvät pieniin, ryhmissä tehtäviin projekteihin ja pohtimista edellyttäviin aiheisiin, joissa ei ole eksakteja vastauksia. Pienellä viilauksella ne sopivat kaikkiin oppiaineisiin ja jopa massaluennolle. Keskustelutentti voi hyvinkin sopia vaikkapa matematiikkaan", Kemppainen sanoo.

Uusia tenttejä yhdistää toisiinsa se, että ne on kehitelty edistämään oppimista.

Vaikka raportin valmistumisesta on aikaa 13 vuotta, perinteiset tentit ovat yhä voimissaan. Koulutusurallaan peruskoulusta kandidaatin tutkintoon opiskelija käyttää työaikaa pelkkään tenteissä istumiseen vuoden verran. Tentit on myös asetettu erittäin tärkeään asemaan, koska jos niistä ei pääse läpi, eteneminen opiskeluissa tyssää kokonaan.

Osa opettajista vastustaa uusia tenttimuotoja sillä perusteella, että ne vievät liian paljon aikaa. Kuitenkin tavallisten tenttien korjaamiseenkin tuhrautuu rutosti tunteja. Aikaa tenttiä varten voi nipistää luento- tai harjoitustunneilta.

"Uusia tenttimuotoja vastustavien opettajien mielestä tentti on valvottu tilaisuus eikä mitään keskusteluhömppää. Moni ei hyväksy varsinkaan kotitenttejä. Mutta suurin osa opettajista ajattelee, että miksipä ei. Vastaavasti jotkut opiskelijat suhtautuvat hyvinkin vastustavasti. Perinteisessä tentissä pääsee aika helpolla. Jos alkaa kirjoittaa pohtivaa esseetä, kyllä se on aika paljon työläämpää. Se uppouttaa asiaan ja pakottaa oppimaan", Kemppainen sanoo.


Raportti vaihtoehtotenteistä: www.oulu.fi/verkostovatti/materia/
leirituli/tentti/tentti.htm

Opettajat ja opiskelijat vastaavat

"Perinteiset tentit puolustavat kyllä paikkaansa, mutta toinen asia on sitten se, tarvitaanko niitä joka kurssilla. Hallinto-oikeuden perusteisiin liittyvällä opintojaksolla käytän harjoituksia tentin sijasta. Harjoitukset ovat helppojen oikeustapausten muodossa. Opiskelijat antavat yleensä hyvää palautetta ja minustakin kurssi toimii oikein hyvin. Suurin ongelma on vaadittu läsnäolo, koska opiskelijoilla on päällekkäisyyksiä."

Raija Huhtanen
julkisoikeuden professori

"Tilastotieteessä on pääsääntöisesti luentotenttejä ja välikokeita, mutta ei kirjatenttejä. Tentin lisäksi useimmiten vaaditaan harjoitustyö. Olen harkinnut tenttimuotojen soveltamista aina silloin tällöin, mutta aika ei oikein riitä. Esimerkiksi toveriarviointi voisi sopia osaksi arvostelua verkkokurssille. Periaatteessa, miksei arviointi voisi olla kokonaankin vaihtoehtoista jollain kurssilla. Tällöin luultavasti tarvittaisiin myös henkilökohtaista ohjausta."

Raija Leppälä
tilastotieteen lehtori

"Jos on 500-sivuinen kirja, josta tulee kolme kysymystä, onhan se aika työläs. Jos tenttiin on vähän materiaalia, siitä voidaan kysyä tarkemmin. Isommista kokonaisuuksista on hyvä olla vaihtoehtoja. Vaihtoehtoisista tenteistä osa näyttää oudoilta. Essee on ihan hyvä arviointimuoto, mutta sen täytyy olla tarkasti määritelty, muuten joku saattaa tehdä referaatin. Itse käytän kurssillani harjoitustöitä, koska tietotekniikan asioita ei opi vain lukemalla."

Jari Eerola
musiikin tietotekniikan
tuntiopettaja

"Jos johonkin tenttiin tulee kolme kirjaa, kyllähän siinä sisua vaaditaan. Joskus opettelee vaan hauki on kala -tyyppisesti, mutta kielioppitentteihin tulee opittuakin hyvin. Luentopäiväkirjat ovat hyviä, koska saa työstää asiaa rauhassa. Esseet ovat hyödyllisiä, koska kielissä pitää olla omaa tuottamista. Esimerkiksi lunttilapputentti menisi kyllä ainakin alussa huumorin pohjalta. Riippuu kyllä oppiaineesta, mikä sopii."

Heini Hentinen
21, saksan kieli ja
kulttuuri, 3. vsk.

"Tykkään tavallisista tenteistä, mutta jos alueen vain lukee läpi, niin ei siinä välttämättä jää kovin paljon mieleen. Muistaminen riippuu siitä, kuinka paljon tentti kiinnostaa. Kirjatentti on aika keskeinen asia yliopistossa. Vaihtoehtotentit vaikuttavat lukiotason jutuilta. Yliopistossa jo luulisi, että on itsenäistä opiskelua. Itse en kovin paljon pitänyt luentopäiväkirjastakaan, koska se vaatii paljon työtä, vaikka siinä koko ajan oppiikin."

Ville Virtanen
20, filosofia, 1. vsk.

"Eivät vaihtoehtoiset tentit varmaankaan kaikille tai kaikkiin oppiaineisiin sopisi. Historiaan näistä monet eivät mielestäni sopisi, mutta yhteiskuntatieteisiin voisivat sopiakin. Tykkään kirjoittaa, koska sitä tarvitsee elämässä muutenkin. Tavallisissa tentissä vain tankkaa tiedon ja kirjoittaa sen ylös seuraavana päivänä, mutta esseeseen pitää pyöritellä asioita. Joskus se on hyväkin, jos ei ota asiaa suorittamisen, vaan oppimisen kannalta."

Riikka Miettinen
23, historia, 4 vsk.

Esimerkkejä vaihtoehtoisista tenteistä

Tulevaisuusverstas
Opiskelijat esittävät oppijaksoon liittyviä ongelmia. Ongelmat tiivistetään iskusananomaisesti ja kiinnitetään tarralapuilla liitutaululle. Ongelmat ryhmitellään aiheittain, ja niiden tärkeydestä äänestetään. Valittuun ongelmakokonaisuuteen keksitään aivoriihimäisesti ratkaisuja. Toisessa vaiheessa valitaan kiinnostavimmalta vaikuttava ongelmanratkaisu ja pohditaan sen toteuttamisen mahdollisuuksia.

Käsitekarttatentti
Opiskelija saa tehtäväkseen esittää käsitekartan muodossa näkemyksensä jostakin asiasta, jonka jälkeen opiskelija selostaa, miten on käsitekartan laatinut.

Havainnoimalla arviointi
Opettaja havainnoi opiskelijoiden työskentelyä ryhmätyössä. Havainnoimalla arviointi toteutetaan yleensä tarkkailemalla opiskelijan toimintaa ennalta laaditun kaavakkeen mukaan.

Lunttilapputentti
Luentosarjan lopussa tentaattori pyytää opiskelijoita laatimaan mahdollisimman hyvän lunttilapun tenttiä varten. Ilman lunttia tenttiin ei saa tulla. Tenttitilaisuuden alussa lunttilaput kootaan pois. Tentti on päättynyt. Opiskelijoiden kanssa keskustellaan lappujen sisällöistä ja tentin arvioinnista.

Provosoivan ongelman tentti
Tenttiongelma kuvaa tunnepitoista käytännön ihmistyöhön liittyvää tilannetta. Opiskelijat kirjaavat ylös välittömästi kaikki asiat, jotka tulevat heidän mieleensä. Heitä pyydetään eläytymään tilanteessa tulevaan ammattirooliinsa ja esittämään kysymyksiä ja vastauksia roolista käsin. Yksilövastauksia tarkastellaan pienryhmissä.

Pikaraportit harjoituksista
Käytännön tehtävistä raportoidaan heti, jopa työskentelyn kuluessa, jolloin myös epäselvät asiat kirjataan ylös pikaraportteihin. Laajemman opintojakson tentti voi koostua harjoituksissa tehdyistä pikaraporteista.

Posteritentti
Opiskelijat valmistavat ryhmissä posterin eli esittelyjulisteen kurssinsa aiheesta. Postereista pystytetään näyttely. Kukin ryhmä esittelee posterinsa muille kommentteineen ja arviointeineen. Osa ajasta varataan yhteiskeskusteluun ja -arviointiin. Olisi hyvä, jos posteriesitykseen tulisi myös laitoksen henkilökuntaa kysymyksineen ja kommentteineen.

Draamatentti
Näyttelemisen avulla voidaan mallintaa erilaisia tilanteita, kuten terapiatilanteita psykologiassa, potilastilanteita lääketieteessä, pörssin perustamista taloustieteessä tai tulkin roolia kielissä. Opiskelija esimerkiksi ottaa vastaan simuloidun potilaan. Tilanne videoidaan. Nauha pysäytetään usein ja opiskelija saa selittää, miksi toimi tietyllä tavalla.

Dialogitentti
Tenttitilaisuuteen saapuessaan kukin opiskelija jättää kopion esseestään tentaattorille. Kukin opiskelija vuorollaan kiteyttää omin sanoin esseensä sisällön ja ongelma-alueet. Muut opiskelijat ja tentaattori kommentoivat.

Luentoa tukeva tentti
Kun 3/4 luennon ajasta on kulunut, pidetään perinteisen tentin kaltainen tentti. Tentti palautetaan korjattuna ja luento jatkuu luennoijan saaman palautteen pohjalta sen mukaan, mitä opiskelijat osaavat. Opiskelija velvoitetaan osallistumaan tentin jälkeisille luentokerroille.

Toveriarviointi ongelmanratkaisutentissä
Kukin opiskelija saa yhden tehtävän ratkaistavakseen ja yhden opiskelijan vastauksen tarkastettavakseen. Opiskelijat tarkastavat tehtävät ja antavat siitä tekijälle lyhyen kirjallisen palautteen. Opettaja arvioi vastaukset ja palautteet.

Kirjatentti alkutenttinä
Opintojaksoon kuuluva kirjallisuus tentitään tavalliseen tapaan ennen kurssia. Luennot painottuvat saatujen tulosten mukaan opiskelijoiden vaikeiksi kokemiin alueisiin.

Nauhuritentti
Opiskelija saa tenttitehtävän, jota hän alkaa ratkaista ääneen. Prosessi menee nauhalle. Opiskelija kokoaa nauhalta paperille ongelmanratkaisun kannalta olennaiset vaiheet.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Nelli Salmi, kuvitus