Huiputa omaa mieltäsi!

1. Tee itsesi iloiseksi kynän avulla

Aseta kynä hampaittesi väliin niin syvälle, että se venyttää molempia suupieliä voimakkaasti taaksepäin. Hetken kuluttua tunnet itsesi iloisemmaksi.

Hyväntuulisuuden lisääntyminen johtuu siitä, että kynä aktivoi mekaanisesti hymyillessä käytettävät lihakset. Tunteet ovat niin syvästi kytköksissä aivojen muinaista alkuperää olevaan motoriseen järjestelmään, että pelkät lihasten asennoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat mielialaan.

Kynän vaikutusta voi vahvistaa tuijottamalla kuvaa hymyilevistä kasvoista. Tutkimuksissa on havaittu, että koehenkilöiden kasvoille muodostuu automaattisesti kuvassa näkyvää tunnetta vastaavia mikroilmeitä. Onnellisia kasvoja katsovan poskilihakset aktivoituvat. Mitä voimakkaampi kuvassa (tai vastaantulijan kasvoilla!) näkyvä ilme on, sitä vahvempi on katsojan oma tunnevaste.

Kykemme havaitsemaan kasvot helposti esimerkiksi hymiöistä :-). Olemme niin taitavia erottamaan ihmikasvoja, että näemme niitä jopa siellä missä niitä ei ole. Se kertoo, miten tärkeää kasvojen tunnistaminen on kehityshistoriassamme ollut.

Tunteet tarttuvat äärimmäisen helposti, joten joukossa myös tyhmyys tiivistyy.

2. Manipuloi itsestäsi innokas opiskelija

Ihmismieltä on niin helppo johdatella sanoilla, että myös itseään voi manipuloida sopivaan mielentilaan. Viisi minuuttia johdattelevien sanojen hokemista saa tutkimusten mukaan aikaan näkyvän vaikutuksen käyttäytymisessä.

Tohtori Emmet Veltenin 1960-luvulla kehittämässä tekniikassa käytetään positiivisten tai negatiivisten väitteiden luetteloita. Positiivisen luettelen tulisi sisältää sellaisia väittämiä kuin "Olen arvokas ihminen", "Pidän itsestäni" ja "Ihmiset pitävät minusta". (Googlettamalla Velten technique löytää hyvän esimerkkilistan.)

Kun väitteitä lukee viiden minuutin ajan, tuntee itsensä selvästi onnellisemmaksi. Vaikutusta voi vahvistaa lukemalla Veltenin listaa yhdessä muiden kanssa, sillä ryhmän tarjoamalla sosiaalisella palautteella on suuri merkitys mielialojen syntymisessä ja vahvistumisessa.

Opiskelija voi hyödyntää Veltenin tekniikan muunnelmaa luomalla itselleen ikioman listan. Se voi sisältää esimerkiksi toteamukset "Pidän tenttikirjasta", "Keskittymiskykyni on tänään loistava", "Kertaaminen on mukavaa"ja "Opin nopeasti".

Eikö tunnukin jo paremmalta?

3. Harhauta itsesi paremmaksi visailijaksi

Professorien ajatteleminen auttaa saamaan paremmat pisteet yleistietoa mittaavassa tietokilpailussa, ainakin jos on uskominen herroja Ap Dijskerhuis ja Ad Knippenberg. He järjestivät kokeen, jossa osallistujien tuli ensin viiden minuutin ajan kuvailla joko professoreita tai sihteerejä. Seuraavassa vaiheessa koehenkilöt vastasivat Trivial Pursuitin kysymyksiin.

Tapahtui jotakin lähes uskomatonta. Ne kohdehenkilöt, jotka olivat kuvailleet älykkyydestään tunnettuja professoreita, vastasivat oikein noin 60 prosenttiin kysymyksistä. Sihteerejä kuvailleet vastasivat oikein vain 46 prosenttiin kysymyksistä.

Eräs mahdollinen selitys ilmiölle on se, että professorin stereotyyppiä ajatelleet olivat taipuvaisempia luottamaan omiin aivoihinsa. Mielenkiintoista on myös sihteerejä ajatelleiden vastausnopeus. He olivat huomattavasti professoreita ajatelleita nopeampia.

Vastaava ilmiö on kyseessä, kun naiset menestyvät miehiä huonommin matemaattisissa testeissä - mutta vain jos heidän "huonompaan" ryhmään kuulumisensa otetaan esille ennen testejä. Jos naisille sen sijaan kerrotaan, että molemmat sukupuolet pärjäävät testissä keskimäärin yhtä hyvin, ennuste toteuttaa itsensä.

Seppo Honkanen, teksti