Millaista opiskelu oikeasti on? Opiskelijat kertovat

Lääketieteen opiskelija

Kristiina Sippola, 22,

lääketiede

2. vuoden opiskelija

Tampereen yliopisto, Kauppi

Miten päädyit opiskelemaan lääketiedettä?

Lääketieteessä yhdistyy ihmisläheisyys ja kiinnostus luonnontieteisiin. On kiinnostavaa tietää, miten jokin luonnontieteellinen juttu vaikuttaa, miten se aiheuttaa sairauksia ja vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään.

Onko opiskelu ollut sellaista, kuin kuvittelit se olevan?

Kyllä aika lailla. Minulla ei ollut kovin tarkkaa käsitystä siitä, mitä opiskelun arki olisi. Luetaan kirjasta ja katsotaan vähän käytännössä. Ensimmäiset vuodet ovat aika teoriapainotteisia. Ihan ekoista viikoista lähtien harjoitellaan kyllä jonkinlaisia kliinisiä taitoja ja potilaan kohtaamista, perusensiaputaitoja, haavan ompelua ja laskimoverinäytteen ottoa.

Tampereella on vähän erikoisempi Problem Based Learning -systeemi. Kaksi kertaa viikossa kokoonnutaan pienryhmissä pohtimaan ongelmia ja niistä muodostetaan oppimistavoitteet, jotka opiskellaan seuraavaa kertaa varten.

Lääketieteen opiskelu ei ole niin rankkaa, kuin mitä moni luulee. Itse olen aika laiska ihminen ja olen silti pärjännyt.

Jos saisit valita nyt vapaasti, mitä alkaisit opiskella?

Valitsisin lääketieteellisen - vielä helpommin, jos ei tarvitsisi miettiä pääsykokeita. Sehän siinä on vaikeinta. Lääketiede on monipuolinen ala, peruskoulutuksen jälkeen voi erikoistua vaikka mihin.

Filosofian opiskelija

Antti Kilpijärvi, 23,

filosofia

1. vuoden opiskelija

Tampereen yliopisto, keskusta

Miten päädyit opiskelemaan filosofiaa?

Aloitin opiskelun yleinen kirjallisuustiede pääaineena vuonna 2008 ja vaihdoin filosofiaan syksyllä 2011. Vapaan sivuaineoikeuden ansiosta olin jo vuoden opiskellut täyspäiväisesti filosofiaa. Tykkäsin aivan älyttömästi opiskella kirjallisuutta, mutta voisi sanoa, että urahaaveet muuttuivat.

Kun aloitin yliopistolla, ajattelin, että minusta tulisi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Mutta sitten totesin, että ei tämä ole sellainen asia, jota haluan opiskella tai opettaa muille. Mietin asiat uudelleen, ja nyt on tähtäimessä filosofian ja historian opettaminen.

Filosofiassa kiinnostaa pelottomuus olennaisia, mutta vaikeita käsitteitä kohtaan. Voidaan puhua sellaisista asioista kuin hyvyys, totuus tai kauneus ilman, että todettaisiin vain, että nuo ovat tuollaista relativistista hapatusta ja kukin ajatelkoot, mitä ajattelee.

Onko opiskelu ollut sellaista, kuin kuvittelit se olevan?

Se on toki itsestäkin kiinni, mutta kaipaisin enemmän kontaktiopetusta ja seminaarinomaista opetusta. Sitä kuuluisaa filosofista keskustelua.

Jos saisit valita nyt vapaasti, mitä alkaisit opiskella?

Jos ei tarvitsisi miettiä urahaaveita, opiskelisin kirjallisuutta pääaineena ja filosofiaa sivuaineena. Mutta tässä maailmassa ymmärrän, että sillä yhdistelmällä ei juuri työtä saa.

Kunta- ja aluejohtamisen opiskelija

Jenni Lehtola, 29,

kunta- ja aluejohtaminen

3. vuoden opiskelija

Tampereen yliopisto, keskusta

Miten päädyit opiskelemaan kunta- ja aluejohtamista?

Olin lukenut hallintotieteitä avoimessa yliopistossa. Ammattikorkeakoulussa olen opiskellut palvelujen tuottamista ja johtamista. Johtaminen kiinnostaa ja ylipäätään kuntien toiminta on mielenkiintoista. Olen ollut aikaisemmin kunnalla töissä. Sitä kautta on vähän käytännön kokemusta.

Onko opiskelu ollut sellaista, kuin kuvittelit se olevan?

Kyllä hyvin pitkälti on. Se on vapaata, saa itse määrätä mihin menee ja mihin tulee, ja itse täytyy kantaa vastuu. Osittain tämä on hyvin teoriapainotteista, mutta toisaalta tulee myös paljon käytännön asioita, että mitä ihan oikeasti tapahtuu kunnissa. En tiedä, mihin ammattiin haluaisin, mutta politiikkapuoli ei niinkään kiinnosta minua. Ehkä olen joku virkamies joskus jossain.

Jos saisit valita nyt vapaasti, mitä alkaisit opiskella?

Hallintotiede minua kiinnostaa. Nyt olen johtamiskorkeakoulussa, ja pysyisin myös siellä. Mutta jos tekisin jonkun ihan radikaalin hyppäyksen, niin historia kiinnostaa. Ehkä hypähtäisin sinne.

Vesi- ja jätehuoltotekniikan opiskelija

Johanna Castrén, 25,

vesi- ja jätehuoltotekniikka

7. vuoden opiskelija

Tampereen teknillinen yliopisto, Hervanta

Miten päädyit opiskelemaan vesi- ja jätehuoltotekniikkaa?

Olin kiinnostunut ympäristöasioista. Tyyliin, että haluaa pelastaa maailman. Ympäristötekniikka vaikutti alalta, jossa oikeasti voi vaikuttaa siihen, mitä ympäristössä tapahtuu ja miten saasteet leviävät. Olen vaihtanut pääainetta kerran: aiemmin opiskelin ympäristöbiotekniikkaa. Ajattelin, että vesi- ja jätehuoltotekniikassa on paremmat työllistymismahdollisuudet. Vähän ajauduin tänne.

Onko opiskelu ollut sellaista kuin kuvittelit sen olevan?

Aluksi ei ihan. Meillä pari ensimmäistä vuotta on aika paljon kaikkea muuta kuin pääainetta, kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Aluksi tuntui vähän sekavalta, mutta sitten kun saa päättää oman erikoistumisalansa, se tuntuu järkevämmältä. Kun laitos on pieni, niin välillä huomaa, että on resurssipulaa, mutta opetus on hyvää.

Jos saisit valita nyt vapaasti, mitä alkaisit opiskella?

Jälkeenpäin olen miettinyt, että olisin voinut mennä rakennustekniikan puolelle ja sieltä valita ympäristötekniikan kursseja. Vesihuolto on kuitenkin osa yhdyskunnan infrastruktuuria, joten sieltä voisi saada enemmän eväitä vesijohtojen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Arkkitehtuurin opiskelija

Kalle Tuomola, 25,

arkkitehtuuri

4. vuoden opiskelija

Tampereen teknillinen yliopisto, Hervanta

Miten päädyit opiskelemaan arkkitehtuuria?

Pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan. Minusta olisi vähän typerää sanoa, että olisin aina halunnut arkkitehdiksi. En ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi ollut niin varma omasta alastaan, että olisi koko elämänsä ajatellut sitä.

Tykkäsin matematiikasta ja fysiikasta ja ajattelin, että lähden tekniselle alalle. Olen piirtänyt koko ikäni. Olennaista on se, että pystyy esittämään oman ideansa, että pystyy kertomaan toiselle ihmiselle, mikä suunnitelmassa on idea. Piirustustaito helpottaa kummasti prosessia, mutta ei se ole välttämätöntä.

Onko opiskelu ollut sellaista kuin kuvittelit sen olevan?

Nyt kun on neljä vuotta opiskellut, niin ei tämä ole niin hohdokasta kuin mitä voisi kuvitella. Yksi sadasta suunnittelee oopperatalon. Loppujen lopuksi suunnittelu ja piirustusten piirtäminen on aika pitkälti raakaa työtä. Tämä on sellainen ala, että täällä ei ole oikeata ja väärää vastausta. Jos vertaa matematiikkaan ja fysiikkaan, niin siellä on lainalaisuudet, joiden mukaan asiat menevät. Täällä pääsee kokeilemaan uusia ideoita, joita ei vielä ole tehty.

Jos saisit valita nyt vapaasti, mitä alkaisit opiskella?

Jos saisin valita, niin naputtelisin puusepän hommia neljä tuntia päivässä ja neljä päivää viikossa. Mutta sitten iskevät elämän realiteetit, se ei ole mahdollista.

Kuvataiteen opiskelija

Veera Luoto, 23,

kuvataide

2. vuoden opiskelija

Tamk taide ja viestintä, Finlayson

Miten päädyit opiskelemaan kuvataidetta?

Tällaisella alalla se lähtee aika nuoresta. Olen pikkulapsesta asti tykännyt piirtämisestä ja ollut kaiken maailman kuvataidekerhoissa. Lukiossa rupesin ajattelemaan, että pitäisi joku ammattikin itselleen hoitaa. Kuvataide on sillä tavalla monipuolista, että voi ryhtyä opettajaksi tai vapaaksi taiteilijaksi.

Kuvataide on tärkeä osa yhteiskuntaa ja keino vaikuttaa asioihin. Kuvataiteilijoita tarvitaan siinä missä sähkömiehiäkin.

Onko opiskelu ollut sellaista kuin kuvittelit sen olevan?

Täällä on aika käytännönläheistä. Meistä koulutetaan enemmän kuvataiteilijoita kuin teoreetikkoja. Täällä oppii tekemään ja tekemiselleen saa tukea. Joidenkin opettajien kanssa synkkaa paremmin ja saa enemmän irti, mutta sellaista kai on kaikissa opinahjoissa.

Kiinnostus kuvataiteisiin on varmaan synnynnäistä, mutta kuvataiteilijaksi tullaan tekemällä. Pitää vain tehdä ja tehdä ja tutkia maailmaa omasta näkökulmasta. Ei kai sitä oikein muuta voikaan, pitää vain luottaa omaan näkemykseensä.

Pitää muistaa, kuka on. Tässä koulussa ja tällä alalla sen voi hukata helposti, koska on niin paljon ympäriltä tulevaa painetta ja toiveita, mihin suuntaan pitäisi mennä.

Jos saisit valita nyt vapaasti, mitä alkaisit opiskella?

Edelleen alkaisin opiskella kuvataidetta.

Samuli Huttunen, teksti