Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Werstas

Toveruutta ja kehitysapua

Tämännäköinen Tamyn salkkudelegaatio poseerasi vastaanottajiensa kera Kiovan lentokentällä ilmeisesti toukokuussa 1975. Kiovalaiset tekivät myös vastavierailuja Tampereelle. Muistikuvien mukaan vastavierailijat olivat pääasiassa nelikymppisiä miehiä, joiden toimia oli vahtimassa KGB:n upseeriksi arveltu vanhempi mieshenkilö.
Tämännäköinen Tamyn salkkudelegaatio poseerasi vastaanottajiensa kera Kiovan lentokentällä ilmeisesti toukokuussa 1975. Kiovalaiset tekivät myös vastavierailuja Tampereelle. Muistikuvien mukaan vastavierailijat olivat pääasiassa nelikymppisiä miehiä, joiden toimia oli vahtimassa KGB:n upseeriksi arveltu vanhempi mieshenkilö.

Läntisen maailman tavoin Suomen ylioppilasliikkeen toiminta radikalisoitui ja sai vahvasti poliittisen sävyn 1960-luvun lopulla. Tämä näkyi erityisen selvästi Tamyssä, joka samastui Neuvostoliitolle myötämieliseen toimintaan lähes kaikessa, mitä teki.

Vielä syksyllä 1968 Tamy osoitti näyttävästi mieltään Neuvostoliittoa vastaan, kun sen panssarit olivat tukahduttaneet Tšekkoslovakian kansannousun. Tamyn järjestämä soihtukulkue keräsi yli 2 000 marssijaa, ja ylioppilaskunnassa laadittiin solidaarisuusadressi.

Seuraavana vuonna Neuvostoliiton arvostelu hiipui, kun vasemmisto alkoi saada vankempaa jalansijaa Tamyssä. Pian Tamy liittyi Suomi-Neuvostoliitto-seuran (SNS) piirijärjestöön ja alkoi YYA-hengessä viritellä kontakteja Neuvosto-Ukrainan Kiovan ja Puolan ?ódzin yliopistoihin.


Vuonna 1971 Tamy ryhtyi yhteistyöhön myös äärivasemmistolaisen Suomen Rauhanpuolustajien kanssa. Muihin 1970-luvun kumppaneihin kuuluivat muun muassa Suomi-DDR-, Suomi-Vietnam-, Suomi-Kuuba-, Suomi-Chile-, Suomi-Unkari- ja Suomi-Pohjois-Korea-seurat.

"Kansainvälisten suhteiden painopiste olisi voinut olla muuallakin, mutta 1970-luvulla elettiin tuollaisia aikoja. Ja oli Tamyllä toki yhteyksiä myös Ruotsiin", Tamyn hallituksen kv-vastaavana ja puheenjohtajana 1970-luvun puolivälissä toiminut Harri Kivenmaa muistelee.

Tamy toteutti "idänpolitiikkaansa" muun muassa vuosittaisilla tapaamisilla Kiovan yliopistoväen kanssa, levittämällä tietoa sosialistimaiden kulttuuri- ja tiedesaavutuksista, vaatimalla Suomea tunnustamaan DDR:n ja vastustamalla Suomen liittymistä EEC-vapaakauppasopimukseen.

Varsinainen rauhantyö nousi esiin, kun Tamy liittyi Vietnamin sodan vastaiseen rintamaan. Samoin Chilen sotilasvallankaappaus tuomittiin jyrkästi: syrjäytetyn presidentin veljentytär Isabel Allende kävi jopa Tamyn vieraana, ja eräs yliopiston luentosali nimettiin Pablo Neruda -saliksi.

"Chile-solidaarisuudelle oli politiikan lisäksi käytännön tarvetta, sillä Tampereelle tuli 1970-luvulla Suomen ensimmäisiä chileläispakolaisia", nykyään Kokemäen lukion rehtorina toimiva Kivenmaa kertoo.


1980-luvulla äärivasemmiston kannatuksen hiipuminen Tamyssä ja Kekkosen kauden päättyminen Suomessa muuttivat Tamyn kansainvälisiä intressejä siten, että avainsanaksi nousi kehitysapu.

Vielä 1980-luvun alkupuolella aseistariisuntatyö eli vahvana Tamyssä. Esimerkiksi YK:n päivänä 1981 tuhat yliopistolaista osallistui rauhanmarssiin, jolla vaadittiin Tampereen yliopistosta rauhanyliopistoa. Pari vuotta myöhemmin Tamy myös esitti Tampereesta ydinaseetonta kaupunkia.

Tamyn kehy-toiminnassa alkoi uusi aikakausi 1980-luvun alussa, jolloin 200 opiskelijan onnistui kerätä peräti 18 tonnia vaatteita pakolaisleirille Angolaan. Syksyllä 1981 alettiin kerätä jäsenmaksun yhteydessä vapaaehtoisia kehy-maksuja, ja myös lipaskeräykset olivat yleisiä.

Vuonna 1983 kehy-toiminta oli kasvanut jo niin isoksi, että siihen haettiin lisäresursseja vähentämällä ?ódzin- ja Kiovan-suhteiden vaalimista. Tuolloin Tamy alkoi myös tehdä yhteistyötä Tampereen Kehitysmaakauppayhdistyksen kanssa ja hankki Ivonne-kummitytön Chilestä.


Vuosikymmenen
puolivälissä Tamyn merkittävä panos auttoi kehitysmaakauppatavaraa kuljettaneen Estelle-purjelaivan synnyttämisessä.

"Tamy oli koko hankkeen ensimmäisiä tukijoita. Lisäksi se palkkasi projektisihteerin keräämään laivalle muita sponsoreita. Sellaiseksi saatiin muun muassa Metalliliitto, jonka tuki oli huomattava", kertoo kirjailija Risto Isomäki.

Hän toimi aktiivisesti Tamyn kv-jaostossa lähes koko 1980-luvun ja oli toteuttamassa lukuisia kehy-tempauksia.

"Vuodet Tamyssä muuttivat koko elämäni suunnan. Minusta piti tulla toimittaja, mutta käännyin sitten kehitysyhteistyön tielle", myös Ympäristö ja kehitys ry:n sihteerinä toimiva Isomäki kuvailee.

Vuonna 1988 Tamy oli vahvasti mukana tansanialaisessa metsähankkeessa, johon se keräsi yhdessä Radio 957:n kanssa yli 16 000 euroa muun muassa joulukuusia myymällä.

1980-luvun vanhetessa Tamyn kehy-projektien järjestäminen kävi yhä työläämmäksi. Kun myös vaihto-opiskelijoiden määrä lähti kasvuun, päätettiin Tamyyn perustaa syksyllä 1988 kansainvälisten asiain sihteerin virka.


Teksti:Olli Koikkalainen
Kuva: Tamyn arkisto

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto